Viro/Vertailu

DigiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.

1.12.1999 - 29.5.2015

asia Suomi Viro huomiot
Aloitusvuosi 1.12.1999 28.1.2002 Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan.
Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
Erilaisia tunnuksia 2 + n 1 Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).
Viro: Vain henkilötunnus.
Erillaisia sähköisiä tunnisteita 3 2 Suomi: TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.
Viro: henkkari ja mobiili.
Pakollinen tunniste ei on Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla.
Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia.
Tunnisteiden toimitus ulkomaille ei kyllä Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. 1,3 miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä.
Suomi: Passia voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei.
Viro: Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.
Roolit omia tunnisteita tallennettu palveluun Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan.
Avainpalvelut kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista toimivat yleisen edun hyväksi Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.
Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.
Lainsäädäntö paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit Suomi: päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:
  • henkilötietojen suoja on tiukka, kuten pitääkin olla.
  • henkilön tunniste on sotkettu käsiteltävään tietoon laissa ja mielikuvissa (HETU "salainen", salasana, varkaudet jne).
  • henkilörekisteri muodostuu herkästi.
  • rekisterinpito avaa byrokratian ja vie pohjan toiminnalta.

Viro: näki ja vältti Suomen virheet:

  • henkilöä yksilöivä tunniste on vain numero eikä nauti lain suojaa.
  • itse tiedot on suojattu lailla.
  • henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi ja vähemmän säännöstelty
  • ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen).

Esimerkiksi Virossa henkilökortilla on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää.

X-Road aloitus 18.11.2015 2001 Suomi:
Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.
Arkkitehtuuri
(kuvaus tyypeistä)
palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa.

Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti.
Julkiset hankkeet hallinnollisia käytännönläheisiä Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.

Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
Järjestelmien elinkaaret pitkiä lyhyitä Suomi: Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn.

Viro: Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä, jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu.
Loppukäyttäjän tuki on on Suomi: Verkossa https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle.
Viro: Verkossa id.ee, puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille (sk.ee) asti.
Kustannukset veronmaksajalle
Ihmisten suhtautuminen pidättyväistä omaksuvaa Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset.
Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
Resurssit suuret pienet Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
Toteutuma 17. vuosi aloittelua menestystarina Suomi: Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin.
Viro: Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta.

Sipilän hallituskausi (29.5.2015 - )

asia Suomi Viro huomiot
pakollinen tunniste ei on
avainpalvelut kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa.
Julkiset hankkeet kohteena vain julkinen sektori kohteena kaikki Suomi: Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen tavoitteena on edistää vain julkista sektoria, ei muita.

Viro: Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms).
arkkitehtuuri palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.
resurssit suuret Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 33 miljoonaa euroa.

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Työkalut