Ero sivun ”Viro/Vertailu” versioiden välillä
p |
(viranomaisen väite joka todennäköisesti ei pitänyt paikkansa.) |
||
(103 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa | + | Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 21 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa. |
+ | |||
+ | == 1.12.1999 - 29.5.2015 == | ||
{| class="wikitable sortable" style=";" | {| class="wikitable sortable" style=";" | ||
Rivi 7: | Rivi 9: | ||
!huomiot | !huomiot | ||
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Aloitusvuosi''' |
− | |bgcolor='lightgreen'|1999 | + | |bgcolor='lightgreen'|1.12.1999 |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|28.1.2002 |
− | |'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa henkilökortillaan.<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa. | + | |'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa sähköisellä [[henkilökortti|henkilökortillaan]].<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa. |
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Erilaisia tunnuksia''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|2 + n |
|bgcolor='lightgreen'|1 | |bgcolor='lightgreen'|1 | ||
− | |'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset. | + | |'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero.<br/>'''Viro:''' Henkilötunnus (''IK, isikutunnus''). |
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Erilaisia sähköisiä tunnisteita''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|6 |
|bgcolor='lightgreen'|2 | |bgcolor='lightgreen'|2 | ||
− | |'''Suomi:''' TUPAS, | + | |'''Suomi:''' TUPAS, kansalaisen [[henkilökortti]], organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]].<br/><br/>'''Viro:''' henkilökortti, mobiilivarmenne. |
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Pakollinen tunniste''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|ei |
|bgcolor='lightgreen'|on | |bgcolor='lightgreen'|on | ||
− | |'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin | + | |'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm [http://www.google.ee/search?q=henkilökortti+site:vauva.fi&cad=h vauva-foorumilla].<br/>'''Viro:''' päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia. |
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Tunnisteiden toimitus ulkomaille''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|ei |
+ | |bgcolor='lightgreen'|kyllä | ||
+ | |Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä.<br/> '''Suomi:''' [[Passi|Passia]] voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei.<br/>'''Viro:''' Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Roolit''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|omia tunnisteita | ||
|bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun | |bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun | ||
− | |'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. | + | |'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. [[KaPa|KaPan]] tuleva [[RoVa]] parantaa tilannetta osittain aikanaan. |
+ | |- | ||
+ | |'''Avainpalvelut''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|toimivat yleisen edun hyväksi | ||
+ | |'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.<br/>'''Viro:''' pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi. | ||
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Lainsäädäntö''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta |
− | | | + | |bgcolor='lightgreen'|ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit |
− | |'''Suomi:''' | + | |'''Suomi:''' päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa: |
+ | * henkilötietojen suoja on tiukka, kuten pitääkin olla. | ||
+ | * henkilön tunnus on sotkettu käsiteltävään tietoon laissa ja mielikuvissa ([[HETU]] "salainen", salasana, [[Identiteettivarkaus|varkaudet]] jne). | ||
+ | * henkilörekisteri muodostuu herkästi. | ||
+ | * rekisterinpito avaa byrokratian ja vie pohjan toiminnalta. | ||
+ | '''Viro:''' näki ja vältti Suomen virheet: | ||
+ | * henkilöä yksilöivä tunnus on vain numero eikä nauti lain suojaa. | ||
+ | * itse tiedot on suojattu lailla. | ||
+ | * henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi ja vähemmän säännöstelty | ||
+ | * ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen). | ||
+ | Esimerkiksi [[Viro#Henkilökortti|Virossa henkilökortilla]] on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää. | ||
|- | |- | ||
− | |X- | + | |'''X-Road aloitus''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|18.11.2015 |
|bgcolor='lightgreen'|2001 | |bgcolor='lightgreen'|2001 | ||
− | | | + | |'''Suomi:'''<br/>'''Viro:''' teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle. |
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Arkkitehtuuri'''<br/>([[Arkkitehtuurivertailu|kuvaus tyypeistä]]) |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|palvelukeskeinen |
|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen | |bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen | ||
− | |'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, | + | |'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa.<br/><br/>'''Viro:''' Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat [[Varmenne|varmenteet]] rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti. |
+ | |- style='vertical-align: top;' | ||
+ | |'''Johtaminen ja vastuut''' | ||
+ | |[[Valtiovarainministeriö]] | ||
+ | |[https://et.wikipedia.org/wiki/Majandus-_ja_Kommunikatsiooniministeerium Talous- ja viestintäministeriö] | ||
+ | |'''Suomi''': Vastuut kuuluvat kuntaministerille. Ministeriö suunnittelee ja johtaa hankkeita ja osan niistä toteuttaa valtion [[Digivirasto]]<br/>'''Viro:''' Vastuut kuuluvat [https://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_ettevõtlus-_ja_infotehnoloogiaminister Yritys- ja tietotekniikkaministerille]. Toteutukset ja palvelut hankkii [https://et.wikipedia.org/wiki/Riigi_Infosüsteemi_Amet Valtion tietojärjestelmävirasto (RIA)]. | ||
+ | |- style='vertical-align: top;' | ||
+ | |'''Julkiset hankkeet''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|hallinnollisia | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä | ||
+ | |'''Suomi:''' Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, [[qDigiDoc|DigiDoc]], x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet. | ||
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Järjestelmien elinkaaret''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|pitkiä |
− | |bgcolor='lightgreen'| | + | |bgcolor='lightgreen'|lyhyitä |
− | |'''Suomi:''' | + | |'''Suomi:''' Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn.<br/><br/>'''Viro:''' Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä [[Viro#Viron malli|luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä]], jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu. |
+ | |- | ||
+ | |'''Loppukäyttäjän tuki''' | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|on | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|on | ||
+ | |'''Suomi:''' Verkossa [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235] Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. <br/>'''Viro:''' Verkossa [http://id.ee id.ee], puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille ([http://sk.ee sk.ee]) asti. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Kustannukset veronmaksajalle''' | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Ihmisten suhtautuminen''' |
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|pidättyväistä |
|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa | |bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa | ||
− | |'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija!<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miksei tämä palvelu toimi | + | |'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo? |
|- | |- | ||
− | | | + | |'''Resurssit''' |
|bgcolor='lightgreen'|suuret | |bgcolor='lightgreen'|suuret | ||
− | |bgcolor=' | + | |bgcolor='tomato'|pienet |
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa. | |Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Toteutuma''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|18. vuosi aloittelua | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|menestystarina | ||
+ | |'''Suomi:''' Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin.<br/>'''Viro:''' Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. '''Maa säästää digitalisaation ansiosta 2% bruttokansantuotteesta'''. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta. | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | == Sipilän hallitus (29.5.2015 - 6.6.2019)== | ||
+ | |||
+ | Sipilän hallituskaudella, valtionvarainminister Petteri Orpo nimitti 9.11.2017 Janne Viskarin Digiviraston ylijohtajaksi (nykyinen pääjohtaja). | ||
+ | |||
+ | {| class="wikitable sortable" style=";" | ||
+ | !asia | ||
+ | !Suomi | ||
+ | !Viro | ||
+ | !huomiot | ||
+ | |- | ||
+ | |'''pakollinen tunniste''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|ei | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|on | ||
+ | | | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Erilaisia sähköisiä tunnisteita''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|7 | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|3 | ||
+ | |'''Suomi:''' TUPAS, kansalaisen [[henkilökortti]], organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]] ja uutena [[MPASS]] lisää.<br/><br/>'''Viro:''' henkilökortti, mobiilivarmenne ja uutena [[Smart-ID]] lisää. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''avainpalvelut''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'| | ||
+ | |Laki [[Luottamusverkosto|Luottamusverkostosta]] ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Julkiset hankkeet''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|kohteena vain julkinen sektori | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|kohteena kaikki | ||
+ | |'''Suomi:''' Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen [http://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut tavoitteena on edistää vain julkista sektoria], ei muita. Sote-alueiden maanlaajuista digitalisaatiota perustettiin kehittämään [[DigiFinland]]. | ||
+ | '''Viro:''' Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms). | ||
+ | |- | ||
+ | |'''EIDAS-asetus''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|rikkoi asioinnin EU-maissa | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|noudatti sitä | ||
+ | |'''Suomi:''' [[EIDAS]]-asetus edellytti siirtymäkauden aikana notifiointia olemassaolevista asiointivälineistä ja Digivirasto [[Digivirasto/Notifiointisotku|jätti tekemättä sen]], rikkoen asiointivälineet EU:ssa vuosiksi eteenpäin.<br/><br/>'''Viro:''' teki notifioinnit muiden maiden (jopa Kroatia, Slovenia) mukana EIDAS-asetuksen hengessä. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''arkkitehtuuri''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|palvelukeskeinen | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen | ||
+ | |'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''resurssit''' | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|suuret | ||
+ | | | ||
+ | |Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 100 miljoonaa euroa. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Toteutuma''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'| | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'| | ||
+ | |'''Suomi:''' Ajokorttilain muutos aiheutti massiivisen henkilökorttien hakemisen. Puolessa vuodessa anottiin kortteja saman verran mitä aiempina 20 vuoden aikana oli saatu aktiiviseksi. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä. | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | == Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - 10.12.2019 )== | ||
+ | |||
+ | Rinteen hallitus ei ehtinyt linjata mitään digitalisaation kehittämisestä. | ||
+ | |||
+ | Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen [[Digivirasto]]ksi tapahtui Rinteen hallituskaudella. | ||
+ | |||
+ | == Marinin hallitus (10.12.2019 - 20.6.2023)== | ||
+ | |||
+ | |||
+ | {| class="wikitable sortable" style=";" | ||
+ | !asia | ||
+ | !Suomi | ||
+ | !Viro | ||
+ | !huomiot | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Erilaisia tunnuksia''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|2 + n | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|1 | ||
+ | |'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero. Uutena virityksenä SATU:n kaltainen [[Yksilöintitunnus]].<br/>'''Viro:''' Henkilötunnus (''IK, isikukood''). | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Erilaisia sähköisiä tunnisteita''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|8 | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|3 | ||
+ | |'''Suomi:''' Pankkitunnisteet, kansalaisen [[henkilökortti]], organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]], [[MPASS]] ja uutena [[Digitaalinen henkilöllisyys]] lisää. Valtion [[Sitra]] ja [[Yle|Yleisradio]] ovat mukana [[SisuID]]-projektissa joka kilpailee valtion itsensä kanssa omia tunnistusratkaisuja kuten [[Suomi.fi]]- ja suoraa henkilökortti-tunnistamista vastaan.<br/><br/>'''Viro:''' henkilökortti, mobiilivarmenne, [[Smart-ID]]. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Lainsäädäntö''' | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | |[[HE 206/2020]], [https://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f807c5f3c VM/2022/124] | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Julkiset hankkeet''' | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | |'''Suomi:''' [[Digitaalinen henkilöllisyys]] mobiilisovellus. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Toteutuma''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'| | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'| | ||
+ | |'''Suomi:''' COVID-19 pandemia lopetti 2019 alkaneen henkilökorttien hakemisen. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä. | ||
|} | |} | ||
+ | == Orpon hallitus (20.6.2023 - )== | ||
+ | |||
+ | |||
+ | {| class="wikitable sortable" style=";" | ||
+ | !asia | ||
+ | !Suomi | ||
+ | !Viro | ||
+ | !huomiot | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Erilaisia tunnuksia''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|2 + n | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|1 | ||
+ | |'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]], uusimuotoinen HETU (uudet välimerkit), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero, [[Yksilöintitunnus]]?.<br/>'''Viro:''' Henkilötunnus (''IK, isikukood''). | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Erilaisia sähköisiä tunnisteita''' | ||
+ | |bgcolor='tomato'|8 | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|3 | ||
+ | |'''Suomi:''' Pankkitunnisteet, kansalaisen [[henkilökortti]], organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]], [[MPASS]] ja [[Digitaalinen henkilöllisyys]]. | ||
+ | |||
+ | [[SisuID]]-projekti kaatui helmikuussa 2024.<br/><br/>'''Viro:''' henkilökortti, mobiilivarmenne, [[Smart-ID]]. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Lainsäädäntö''' | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Julkiset hankkeet''' | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | |'''Suomi:''' Erillinen [https://vm.fi/digihenkilollisyys Digitaalinen henkilöllisyys] -projekti kuopattiin, kun havaittiin että projektissa tehtävä työ oli päällekkäistä yleis[https://vm.fi/eurooppalainen-lompakkosovellus eurooppalaisen lompakkosovelluksen] kanssa. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Resurssit''' | ||
+ | | | ||
+ | |bgcolor='lightgreen'|suuret | ||
+ | |'''Suomi:''' [https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2024&lang=fi&maindoc=/2024/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:143: Talousarvioesitys 2024] sisältää mm. yli 63 milj. € digi- ja väestötietoviraston toimintaa varten, 8 milj. € sähköisen tunnistautumisen hankkeisiin, lähes 11 milj. € julkisen hallinnon ICT:n ohjaukseen ja kehittämiseen, nelisen milj. € valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmähankkeisiin, sekä yli 25 milj. € digitalisaation kehittämiseen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Toteutuma''' | ||
+ | | | ||
+ | | | ||
+ | |'''Suomi:''' Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä. [[Digivirasto]]n asiakirjanhallintajärjestelmä muuttaa dokumenttien sisältöä ja rikkoo allekirjoitukset. Asiasta kiinnostuneet kansalaiset joutuvat pyytämään ehjiä dokumentteja alkuperäisiltä lähettäjiltä sähköpostitse tms. | ||
+ | |} | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
* [[Viro]] | * [[Viro]] | ||
+ | [[Luokka:Suomi]] | ||
[[Luokka:Vertailut]] | [[Luokka:Vertailut]] | ||
+ | [[Luokka:Viro]] |
Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2024 kello 08.12
Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 21 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
Sisällysluettelo
1.12.1999 - 29.5.2015
asia | Suomi | Viro | huomiot |
---|---|---|---|
Aloitusvuosi | 1.12.1999 | 28.1.2002 | Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan. Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa. |
Erilaisia tunnuksia | 2 + n | 1 | Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero. Viro: Henkilötunnus (IK, isikutunnus). |
Erilaisia sähköisiä tunnisteita | 6 | 2 | Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne. Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne. |
Pakollinen tunniste | ei | on | Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla. Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia. |
Tunnisteiden toimitus ulkomaille | ei | kyllä | Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä. Suomi: Passia voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei. Viro: Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset. |
Roolit | omia tunnisteita | tallennettu palveluun | Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan. |
Avainpalvelut | kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | toimivat yleisen edun hyväksi | Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa. Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi. |
Lainsäädäntö | paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta | ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit | Suomi: päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:
Viro: näki ja vältti Suomen virheet:
Esimerkiksi Virossa henkilökortilla on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää. |
X-Road aloitus | 18.11.2015 | 2001 | Suomi: Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle. |
Arkkitehtuuri (kuvaus tyypeistä) |
palvelukeskeinen | PKI-keskeinen | Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa. Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti. |
Johtaminen ja vastuut | Valtiovarainministeriö | Talous- ja viestintäministeriö | Suomi: Vastuut kuuluvat kuntaministerille. Ministeriö suunnittelee ja johtaa hankkeita ja osan niistä toteuttaa valtion Digivirasto Viro: Vastuut kuuluvat Yritys- ja tietotekniikkaministerille. Toteutukset ja palvelut hankkii Valtion tietojärjestelmävirasto (RIA). |
Julkiset hankkeet | hallinnollisia | käytännönläheisiä | Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin. Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet. |
Järjestelmien elinkaaret | pitkiä | lyhyitä | Suomi: Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn. Viro: Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä, jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu. |
Loppukäyttäjän tuki | on | on | Suomi: Verkossa https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. Viro: Verkossa id.ee, puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille (sk.ee) asti. |
Kustannukset veronmaksajalle | |||
Ihmisten suhtautuminen | pidättyväistä | omaksuvaa | Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset. Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo? |
Resurssit | suuret | pienet | Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa. |
Toteutuma | 18. vuosi aloittelua | menestystarina | Suomi: Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin. Viro: Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Maa säästää digitalisaation ansiosta 2% bruttokansantuotteesta. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta. |
Sipilän hallitus (29.5.2015 - 6.6.2019)
Sipilän hallituskaudella, valtionvarainminister Petteri Orpo nimitti 9.11.2017 Janne Viskarin Digiviraston ylijohtajaksi (nykyinen pääjohtaja).
asia | Suomi | Viro | huomiot |
---|---|---|---|
pakollinen tunniste | ei | on | |
Erilaisia sähköisiä tunnisteita | 7 | 3 | Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne ja uutena MPASS lisää. Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne ja uutena Smart-ID lisää. |
avainpalvelut | kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa. | |
Julkiset hankkeet | kohteena vain julkinen sektori | kohteena kaikki | Suomi: Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen tavoitteena on edistää vain julkista sektoria, ei muita. Sote-alueiden maanlaajuista digitalisaatiota perustettiin kehittämään DigiFinland.
Viro: Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms). |
EIDAS-asetus | rikkoi asioinnin EU-maissa | noudatti sitä | Suomi: EIDAS-asetus edellytti siirtymäkauden aikana notifiointia olemassaolevista asiointivälineistä ja Digivirasto jätti tekemättä sen, rikkoen asiointivälineet EU:ssa vuosiksi eteenpäin. Viro: teki notifioinnit muiden maiden (jopa Kroatia, Slovenia) mukana EIDAS-asetuksen hengessä. |
arkkitehtuuri | palvelukeskeinen | PKI-keskeinen | Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. |
resurssit | suuret | Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 100 miljoonaa euroa. | |
Toteutuma | Suomi: Ajokorttilain muutos aiheutti massiivisen henkilökorttien hakemisen. Puolessa vuodessa anottiin kortteja saman verran mitä aiempina 20 vuoden aikana oli saatu aktiiviseksi. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä. |
Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - 10.12.2019 )
Rinteen hallitus ei ehtinyt linjata mitään digitalisaation kehittämisestä.
Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen Digivirastoksi tapahtui Rinteen hallituskaudella.
Marinin hallitus (10.12.2019 - 20.6.2023)
asia | Suomi | Viro | huomiot |
---|---|---|---|
Erilaisia tunnuksia | 2 + n | 1 | Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero. Uutena virityksenä SATU:n kaltainen Yksilöintitunnus. Viro: Henkilötunnus (IK, isikukood). |
Erilaisia sähköisiä tunnisteita | 8 | 3 | Suomi: Pankkitunnisteet, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne, MPASS ja uutena Digitaalinen henkilöllisyys lisää. Valtion Sitra ja Yleisradio ovat mukana SisuID-projektissa joka kilpailee valtion itsensä kanssa omia tunnistusratkaisuja kuten Suomi.fi- ja suoraa henkilökortti-tunnistamista vastaan. Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne, Smart-ID. |
Lainsäädäntö | HE 206/2020, VM/2022/124 | ||
Julkiset hankkeet | Suomi: Digitaalinen henkilöllisyys mobiilisovellus. | ||
Toteutuma | Suomi: COVID-19 pandemia lopetti 2019 alkaneen henkilökorttien hakemisen. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä. |
Orpon hallitus (20.6.2023 - )
asia | Suomi | Viro | huomiot |
---|---|---|---|
Erilaisia tunnuksia | 2 + n | 1 | Suomi: HETU, SATU, uusimuotoinen HETU (uudet välimerkit), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero, Yksilöintitunnus?. Viro: Henkilötunnus (IK, isikukood). |
Erilaisia sähköisiä tunnisteita | 8 | 3 | Suomi: Pankkitunnisteet, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne, MPASS ja Digitaalinen henkilöllisyys.
SisuID-projekti kaatui helmikuussa 2024. |
Lainsäädäntö | |||
Julkiset hankkeet | Suomi: Erillinen Digitaalinen henkilöllisyys -projekti kuopattiin, kun havaittiin että projektissa tehtävä työ oli päällekkäistä yleiseurooppalaisen lompakkosovelluksen kanssa. | ||
Resurssit | suuret | Suomi: Talousarvioesitys 2024 sisältää mm. yli 63 milj. € digi- ja väestötietoviraston toimintaa varten, 8 milj. € sähköisen tunnistautumisen hankkeisiin, lähes 11 milj. € julkisen hallinnon ICT:n ohjaukseen ja kehittämiseen, nelisen milj. € valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmähankkeisiin, sekä yli 25 milj. € digitalisaation kehittämiseen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. | |
Toteutuma | Suomi: Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä. Digiviraston asiakirjanhallintajärjestelmä muuttaa dokumenttien sisältöä ja rikkoo allekirjoitukset. Asiasta kiinnostuneet kansalaiset joutuvat pyytämään ehjiä dokumentteja alkuperäisiltä lähettäjiltä sähköpostitse tms. |