Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
== 1.12.1999 - Sipilän hallitus 29.5.2015 ==
{| class="wikitable sortable" style=";"
|'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).<br/>'''Viro:''' Vain henkilötunnus.
|-
|'''Erillaisia Erilaisia sähköisiä tunnisteita'''
|bgcolor='tomato'|3
|bgcolor='lightgreen'|2
|bgcolor='tomato'|ei
|bgcolor='lightgreen'|kyllä
|Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. 1,3 Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä.<br/> '''Suomi:''' [[Passi|Passia]] voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei.<br/>'''Viro:''' Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.
|-
|'''Roolit'''
|bgcolor='tomato'|paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta
|bgcolor='lightgreen'|ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit
|'''Suomi:''' Esimerkiksi [[henkilötietolaki]] ja päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:* henkilötietojen koneellinen käsittely digitalisaatiossa rajoittaa ja suoja on tiukka, kuten pitääkin olla.* henkilön tunniste on sotkettu käsiteltävään tietoonlaissa ja mielikuvissa ([[HETU]] "salainen", salasana, [[Identiteettivarkaus|varkaudet]] jne).* henkilörekisteri muodostuu herkästi.* rekisterinpito avaa byrokratian ja vie pohjan toiminnalta.<br/>'''Viro:''' näki ja vältti Suomen virheet: * henkilöä yksilöivä tieto ja niillä viitattu suojattava sisältö tunniste on vain numero eikä nauti lain suojaa.* itse tiedot on erotettu toisistaansuojattu lailla. Lainalaisen, valvotun * henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi, ja vähemmän säännöstelty * ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen).Esimerkiksi [[Viro#Henkilökortti|Virossa henkilökortilla]] on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää.
|-
|'''X-Road aloitus'''
|bgcolor='tomato'|pidättyväistä
|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa
|'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
|-
|'''Resurssit'''
|bgcolor='tomato'|pienet
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
|-
|'''Toteutuma'''
|bgcolor='tomato'|18. vuosi aloittelua
|bgcolor='lightgreen'|menestystarina
|'''Suomi:''' Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin.<br/>'''Viro:''' Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta.
|}
== Sipilän hallituskausi (29.5.2015 - 6.6.2019)==
{| class="wikitable sortable" style=";"
|bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista
|bgcolor='lightgreen'|
|Laki [[Luottamusverkosto|Luottamusverkostosta]] ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa.
|-
|'''Julkiset hankkeet'''
|bgcolor='tomato'|kohteena vain julkinen sektori
|bgcolor='lightgreen'|kohteena kaikki
|'''Suomi:''' Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen [http://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut tavoitteena on edistää vain julkista sektoria], ei muita.<br/><br/>'''Viro:''' Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms).
|-
|'''arkkitehtuuri'''
|bgcolor='lightgreen'|suuret
|
|Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 33 miljoonaa euroa.|} == Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - )== Rinteen hallitus ei ole tainnut linjata mitään digitalisaation kehittämistä. Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen [[Digivirasto]]ksi tapahtuu Rinteen hallituskaudella. {| class="wikitable sortable" style=";"!asia!Suomi!Viro!huomiot|-|||
|}