Muutokset

'''Allekirjoitus''' on oleellinen osa digitalisaatiota. Läntiset yhteiskunnat ovat [https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeusjärjestys oikeusjärjestyksellisiä] ympäristöjä ''Koska koska järjestäytynyt yhteiskunta vaatii tiettyjä selkeitä sääntöjä toimiakseen'' - ympäristöjä , jotka perustuvat tuomiovallan olemassaoloon, aseman tunnustamiseen ja sen tuomaan luottamuksen ilmapiiriin.

Suurin osa yhteiskunnassa toimivista yhteiskunnan tapahtumista on sopimusten käsittelyä sopimuksia, joihin osapuolet sitoutuvat allekirjoittamalla ne. Jopa yksittäiset ostotapahtumat ovat sopimuksia, sen niiden osat tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, lähete, lasku ja maksusuorite - ovat sopimuksia. Näistä viimeinen on yleisesti käytössä kortilla maksaessa , jossa maksukortilla annetaan pankille lupa maksusuoritukseen.

'''Sormenjälki ja muste''' olivat ensimmäisiä allekirjoitusvälineitä ennen kuin opittiin kirjoittamaan. Paperilla allekirjoittaminen tapahtuu kynällä sille varatussa kohdassa. Allekirjoitus tehdään paperiin , jonka sisältö ''alle-kirjoitetaan'' sanan varsinaisessa merkityksessä allekirjoittajan henkilön nimellä (näin ei ole esim . yrityksen tapauksessa, toimitusjohtaja yhteisön [[Nimenkirjoitusoikeus|nimenkirjoitusoikeudellinen]] henkilö ei kirjoita kaunokirjoituksella yrityksen nimeä ''Outokumpu Oyj'' - joskus on vain niin sovittu.). Kirjoitettua allekirjoitusta jota voidaan myöhemmin tulkita tarkkaan ja todeta sen tekijä kohtuullisen varmasti eri yksityiskohdista. Maksutapahtuman esimerkissä ennen allekirjoitettiin käsin paperinen shekki , joka oli lupaus maksusuorituksesta.

Oli väline mikä tahansa, '''Laki määritteleeallekirjoituksen tarkoitus on sitoa sen osapuolet sopimukseen''' sähköisen allekirjoituksen aseman yhteiskunnassa - ilman lakia allekirjoituksella ei ole merkitystä. Suomessa Näin oli ennen ja niin on tulevaisuudessakin. Poikkeuksena tästä on [[laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksistaavioehto]] määrittelee käsitteen , jonka voimaantulo edellyttää sen toimittamista osapuolien ja todistajien allekirjoittamana [[vahva tunnistusDigivirasto]] joka on oikeustoimikelpoinen allekirjoitus. Lain ensimmäinen versio tuli voimaan vuonna 1999 kun [[henkilökortti]Testamentti|Testamentin] julkaistiin. Euroopan unionin [[EIDAS]]-direktiivi määrittelee saman luottopalveluiden oikeudellisen aseman kuin Suomen laki, direktiivi kattaa koko yhteisön alueen. Jos sopimuksen ''oikeustoimipaikan lainsäädäntö'' ei tunne käytettyä allekirjoitusvälinettä tai allekirjoitettua muotoa, allekirjoituksella osalta samankaltaista vaatimusta ei ole merkitystä.

Kaikille allekirjoituksille === Allekirjoitusmerkintä ===Merkintätapa on yhteistä aina käytössä verkkopalvelussa asioidessa eikä se käytä varmenteita tai niiden luotettava todentaminen tarvittaessasalaisia avaimia. Oikeusvaltiossa se tapahtuu viime kädessä tuomioistuimessaSe ei siis ole allekirjoitus eikä sitä saa kutsua sellaiseksi. Ilman tätä mahdollisutta luotettavien sopimusten pohja sortuu eikä oikeusvaltion sopimusympäristöä enää Tämä ei olesilti estänyt tekemästä järjestelmiä, jotka käyttävät sitä.

Allekirjoitukset yleensä tehdään [[varmenne|varmenteen]] ''salaisella avaimella'', [https://fiAsioijalle tarjotaan käyttöliittymässä toiminto joka "allekirjoittaa" tapahtuman ja sitoo sen tekijän tapahtumaan.wikipediaKäyttöliittymän allekirjoituksen aktivointi tarkoittaa asiointitapahtuman merkitsemistä allekirjoitetuksi esimerkiksi tietokantaan.org/wiki/Tietojenkäsittelytiede tietojenkäsittelytiede] Merkintä ei tunne muuta tapaapoikkea muista tiedoista ja sen väärentäminen on hyvin helppoa esimerkiksi tietomurron yhteydessä. Koska kyse on allekirjoituksen uskottavuudestaAsiointitapahtuman tiedoista ei voida myöskään antaa osapuolille omaa kopiota, on ymmärrettävä kenen hallussa tämä salainen avain onjossa olisi allekirjoitus todennettavissa, kuka ja millä ehdoin sillä voi tehdä allekirjoituksiakoska sellaista ei ole olemassa.

=== Allekirjoitusmerkintä ===Merkintätapa Merkinnän oikeudellinen merkitys on aina käytössä verkkopalvelussa asioidessa eikä se käytä varmenteita tai niiden salaisia avaimiaepäselvä. Se Varmuuden saaminen edellyttäisi pitkiä todistajalausuntoja palveluntarjoajalta. Toisaalta palveluntarjoaja ei siis pystyisi missään tilanteessa aukottomasti todistamaan, ettei merkintöjä ole allekirjoitus eikä sitä saa kutsua sellaiseksitehty aiheetta. Kyse on luottamuksesta palveluntarjoajaan ja sen käyttämän järjestelmän tietoturvaan. Tämä Merkinnällä ei ole silti estänyt ihmisiä tekemästä järjestelmiä jotka käyttävät sitämitään tekemistä allekirjoittamisen kanssa kuten paperille tehtynä on mielletty ja tietojenkäsittelytieteessä ymmärretään. Siihen nojaaminen on sotkenut väestön käsityksen siitä, mitä sähköinen allekirjoittaminen tarkoittaa.

Asioijalle tarjotaan käyttöliittymässä toiminto joka ''allekirjoittaa'' tapahtuman ja sitoo sen tekijän tapahtumaan. Käyttöliittymän allekirjoituksen aktivointi tarkoittaa asiointitapahtuman merkitsemistä allekirjoitetuksi Kyseinen tapa on käytössä esimerkiksi tietokantaanvaltion [http://prh. Merkintä ei poikkea muista tiedoista fi/ Patentti- ja sen väärentäminen on hyvin helppoa esimerkiksi tietomurron yhteydessä. Asiointitapahtuman tiedoista ei voida myöskään antaa osapuolille omaa kopiota jossa olisi allekirjoitus todennettavissa, koska sellaista ei ole olemassarekisterihallituksen] verkkopalvelussa.

Merkinnän oikeudellinen merkitys on epäselvää, se edellyttäisi pitkiä todistajalausuntoja palveluntarjoajalta ja toisaalta palveluntarjoaja ei pystyisi aukottomasti todistamaan ettei niitä ole merkitty aiheetta. Kyse on luottamuksesta palveluntarjoajaan ja sen käyttämän järjestelmän tietoturvaan. Merkinnällä ei ole mitään tekemistä allekirjoittamisen kanssa kuten paperille tehtynä on mielletty ja tietojenkäsittelytieteessä ymmärretään. Sen toteuttaminen on sekoittanut väestön käsitystä mitä sähköinen allekirjoittaminen tarkoittaa. Kyseinen tapa on käytössä Suomessa, esimerkiksi valtion Laadullisesti allekirjoitusmerkintä vastaa [http:/[Allekirjoitus#Laatu|tasoa]] '''SES''' (''Simple/prh.fi/ Patentti- ja rekisterihallituksen] verkkopalvelussaStandard Electronic Signature'').

Palveluallekirjoituksessa allekirjoitus tapahtuu [[Allekirjoitus/Tavat|verkkopalvelussa]] kolmannen osapuolen tekemänä ja jossa käyttäjä on ainakin joskus tunnistettu [[Luettelo tunnisteista|jollakin vahvalla tunnistellatunnisteella]]. Niihin pätee pätevät yleensä seuraavaseuraavat seikat:* palvelun käyttö ei vaadi vahvaa tunnistusta, ainoastaan siihen rekisteröinti* allekirjoitus tehdään palveluympäristössä eikä käyttäjän päätelaittessa päätelaitteessa (tietokone, puhelin)

* kaikki allekirjoitukset ovat teknisesti samanlaisia ''sama nimi, Pertti Virtanen'' (samalla varmenteella tehtyjä(samalla kynällä) ja sen niiden oheen merkitään sopimusosapuolen nimi tms.* mikään ei estä palvelun tarjoajaa fabrikoimasta väärentämästä allekirjoituksia sopimusosapuolen nimissä tämän tietämättä, koko ratkaisu perustuu luottamukseen

Koska tapahtuma suoritetaan palvelussa eikä sopimusosapuolen hallussa laitteessa, allekirjoitettava sisältö ladataan täytyy ladata ja tallennetaan tallentaa palveluun, jossa se voidaan edelleen monistaa ja välittää eteenpäin. Samoin tapahtuman ulkopuolisten tahojen, siihen voi tutustua tapahtuman ulkopuoliset tahot kuten palvelun työntekijät työntekijöiden tai vastaava osapuolivastaavan osapuolen, on mahdollista tutustua sisältöön. Moni sisältö on usein [[NDA|vaitiolovelvollisuuden]] (''NDA, Non Disclosure Agreement'') alaista ja siten sen sellaisen lataaminen kolmannen osapuolen palveluun "allekirjoitettavaksi" voi teknisesti katsoen olla sopimusrikkomus ja laukaista sen vaitiolovelvollisuussopimuksen sanktiopykälät.

Ulkopuolisen - kuten tuomioistuimen - jälkikäteen suorittamaa aitouden todentamista ei voida tehdä aukottomasti , koska sopimusosapuolen ja allekirjoituksen välistä puuttuu ns . [[tekninen sidos]]. Sisällön ja sopmimusosapuolen sopimusosapuolen välinen matemaattinen - eli kryptograafinen kryptografinen sidos on katkennut , kun allekirjoitus tehdään on tehty tunnistettuna palvelun omalla varmenteella. Palvelun tarjoaja Palveluntarjoaja ei myöskään pysty aukottomasti todistamaan, että nimenomaan sopimusosapuoli on tehnyt allekirjoituksen.

Kaikki [[Allekirjoitus/Tavat|allekirjoituspalvelut]] ovat yksityisiä yrityksiä yksityisten yritysten tuottamia eikä niiden työntekijöitä sido [[virkavastuu]]. Niiden käytössä on kyse palvelun käyttäjän ja palvelua tarjoavan yrityksen välisestä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta , jonka on laatinut alusta loppuun palvelun tarjoajapalveluntarjoaja.

Varmennekortti-allekirjoituksessa eli henkilökortilla tehdyssä allekirjoituksessa allekirjoitusväline on täysin allekirjoittajan itsensä hallussa täysin. Tällöin  * sopimuksen sopimuksella ei ole kolmatta osapuolta ei ole* sopimuksen toinen osapuoli voi aukotta aukottomasti todistaa, että allekirjoituksen on voinut tehdä ainoastaan kortin haltija* jos allekirjoitus tapahtuu omassa laitteessa omilla ohjelmilla, kortilla voi allekirjoittaa mitä tahansa, toisin kuin ei ainoastaan palvelun tarjoamia vaihtoehtoja

Jos salaiset tiedot, varmenne ja tunnusluku eivät päädy vääriin käsiin, eikä tekniikasta löydy niitä murtavia heikkouksia - , varmennekortti-allekirjoitusta voidaan pitää luotettavana , koska sitä ei pysty tekemään kukaan muu kuin kyseinen henkilökortin ja sen käyttöön tarvittavien salaisuuksien haltija. Siten varmennekortti-allekirjoitusta pidetään tietotekniikassa analogista allekirjoitusta tai sormenjälkeä täysin vastavaana digitaalisena versiona.

Allekirjoittaminen voi tapahtua käyttäjän hallussa olevassa laitteessa - tai niin haluttaessa allekirjoitustoimintoa tarjoavasssa tarjoavassa palvelussa. Käyttäjän laitteen tapauksessa sisältöä ei välttämättä tarvitse luovuttaa kolmannen osapuolen haltuun ja , sisällön salaisuus luottamuksellisuus säilyy eikä mahdollista NDA-rikkomusta synny.

OrganisaatioKokonaisuutena omassa laitteessa tehdystä varmennekortti- ja sote-korteilla tehdyissä allekirjoituksissa ei ole HETU- eikä SATU-tunnusta vaan niiden sisältämät kortin myöntäjän yksilöivät tunnukset ja mahdollisesti tittelit ja asema. Ulkopuolisilla on yleensä rajoitettu pääsy näihin tietoihin jolla voi olla merkitystä allekirjoituksen oikeellisuutta tarkistettaessaallekirjoituksesta puuttuu kaikki muiden allekirjoitustapojen ongelmat.

Kokonaisuutena, omassa laitteessa tehdystä Laadullisesti varmennekortti-allekirjoituksesta puuttuu kaikki muiden allekirjoitustapojen ongelmatallekirjoitus vastaa [[Allekirjoitus#Laatu|tasoa]] '''QES''' (''Qualified Electronic Signature'').

'''Digitaalisessa allekirjoituksessa''' ei voida toimia kuten paperissessa paperisessa tapauksessa teknisten rajoitteiden takia. Digitaaliset sisällöt ja niitä kantavat dokumenttiformaatit (tekstit, kuvat, taulukkolaskennat) ovat olleet olemassa ennen digitaalisia allekirjoituksia, ennen arkiasioinnin ja tietotekniikan ja verkkojen yhdistymistä digitalisaatioksi. Tästä johtuen Tämän vuoksi niissä ei ole ollut alusta lähtien yhtenäistä, sovittua tapaa lisätä niihin osapuolien sormenjälkiä tai allekirjoituksia. Se mahdollisuus Mahdollisuus on tullut vasta myöhemmin, viime vuosina.

Edelläolevasta johtuen Edellämainitusta seuraa, että digitaalisten allekirjoitusten ja niihin liittyvien sisältöjen sitomisessa toisiinsa on kaksi vaihtoehtoa:

kumpaakin Kumpaakin on yritetty ja tehty, vaihtelevin tuloksin.

* dokumenttiformaatteja/-muotoja on loputon määrä

* kaikkien käyttöliittmät käyttöliittymät ovat erillaisiaerilaisia

* kaikkien käyttäjien välineet (ohjelmistot ja laitteet) välineisiin pitää vaihtaaasentaa ohjelmistoja

* jonkun pitää päättää , mikä se sidoksen tekninen toteutus on

* samassa allekirjoituksessa sama allekirjoitus (joukko allekirjoituksia) voi olla kattaa useita eri dokumentteja

Allekirjoituksessa itse sisältöön ei varsinaisesti kosketa. Allekirjoitus, yleensä sisältöineen - , luovutetaan sopimusosapuolille ja sopimus on valmis. Sisältöä vastaava tiiviste ja itse tiivisteen allekirjoitus voidaan julkistaa julkistamatta välttämättä itse sisältöä. Allekirjoitus on matemaattinen, yksisuuntainen operaatio , joka voidaan perinteisen tavoin todeta aukottomasti oikeaksi myöhemmin.

* [[SES]] (Simple/Standard Electronic Signature) suomeksi '''sähköinen allekirjoitus''' tarkoittaa ''sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköisessä muodossa olevaan tietoon ja jota allekirjoittaja käyttää allekirjoittamiseen''. Tälläinen voi olla vaikka henkilön nimi sähköpostin lopussa. SES-allekirjoituksella ei ole käytännössä mitään arvoa eikä sillä voi todistaa yhtään mitään. * [[AdES]] (''Advanced Electronic Signature'') suomeksi '''kehittynyt sähköinen allekirjoitus''' tarkoittaa varmenteella tehtyä allekirjoitusta. Käytännössä nämä ovat [[Allekirjoitus/Tavat|palvelussa]] tehtyjä allekirjoituksia ja laadullisesti vastaavat [[QESeal|sähköistä leimaa]] koska allekirjoitusväline ei ole henkilökohtainen eikä asiakirjaan sitoutuneen osapuolen hallussa. * [[AdES/QC]] (''Advanced Electronic Signature, Qualified Certificate'') suomeksi '''kehittynyt sähköinen allekirjoitus hyväksytyllä varmenteella''' tarkoittaa käytännössä QES-tason allekirjoitusta, joka on tehty [[HSM]]-välineellä joka ei täytä [[eIDAS]]-asetuksen [[QSCD]]-vaatimuksia. Suomen kaikki henkilökortit olivat näitä [[Digivirasto/Notifiointisotku|notifiointisotkun]] takia. G3.2 sukupolvea (2021 alusta valmistetut) vanhemmilla korteilla tehdyt allekirjoitukset tuottavat AdES/QC-laatua, joka ei vastaa [[Omakätinen allekirjoitus|omakätistä allekirjoitusta]] ulkomailla. * [[QES]] (''Qualified Electronic Signature'') suomeksi '''hyväksytty sähköinen allekirjoitus''' tarkoittaa ''kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta, joka on luotu [[QSCD|hyväksytyllä sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä]] ja joka perustuu sähköisten allekirjoitusten [[Hyväksytty varmenne|hyväksyttyyn varmenteeseen]]''. QES-allekirjoitus vastaa laissa omakätistä allekirjoitusta, sen väärentäminen ei nykytiedon mukaan ole mahdollista, eikä laadullisesti parempaa ole. == Validointi == Validointi (vahvistaminen, tarkastaminen, oikeellisuuden todentaminen) eli allekirjoituksen oikeellisuuden todentaminen voidaan tehdä joko lataamalla tiedosto palveluun tai suorittamalla se omassa laitteessa ohjelmalla joka tukee kyseistä muotoa. Organisaatio- ja sote-korteilla tehdyissä allekirjoituksissa ei ole HETU- eikä SATU-tunnusta vaan niiden sisältämät kortin myöntäjän yksilöivät tunnukset ja mahdollisesti asema. Ulkopuolisilla on rajoitettu pääsy näihin tietoihin, minkä takia validointi oikeaan henkilöön on mahdotonta. SATU-tunnuksen tapauksessa se on myös hankalaa kun kaikki [[ihmisvälitteinen]] kommunikointi on HETU-tunnuksella, mutta silti SATU:sta saa tietoja julkisista lähteistä. Esimerkiksi 4. päivä helmikuuta 2022 Juha Tuomala nimisiä varmennehaun tuloksia on 35 kappaletta joilla on aktiivinen allekirjoitusvarmenne, eikä varmennehakemisto edes palauta [[sähköposti|sähköpostiosoitetta]] jolla niitä voisi erotella toisistaan. == Käytännöt ==Suomen lainsäädäntö ei pakota asiakirjan osapuolia käyttämään sähköistä allekirjoitusta. Lainsäädäntö ei myöskään velvoita vastaanottajaa hyväksymään sähköisesti allekirjoitettua asiakirjaa, ellei kyse ole julkisesta sektorista: tällöin lähettäjä voi vedota [[Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa|lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa]] ja [[eIDAS]]-asetukseen, joka ottaa paljon kantaa teknisiin yksityiskohtiin. Allekirjoituksen tekijä takaa asiakirjan vastaanottajan oikeuksia.  * Ovatko osapuolet yksityisiä vai julkisia tahoja?* Millä tai missä allekirjoitus tehdään?* Mikä on asiakirjan [[Allekirjoitus/Muodot|tekninen muoto]]? [[PDF]]? [[DigiDoc]]?* Jos osapuoli on yhdistys, onko sähköisten välineiden käyttö sallittu sen säännöissä?* Luottavatko kaikki osapuolet valittuun allekirjoitusvälineisiin, tapaan ja muotoon?* Onko kaikilla osapuolilla valmius [[Validointi|tarkastaa]] allekirjoituksen aitous?

* Käytännöt ovat sekavia ja sähköisestä allekirjoituksesta [[AdESHenkilökortti/Asiointipalveluita|kieltäytyminen on yleistä]] . Julkisen sektorin tapauksessa kannattaa selvittää (''Advanced Electronic Signature''kysyä vastaanottajalta itseltään) '''kehittynyt sähköinen allekirjoitus''' on määritelty asetuksen 26valvova viranomainen ja kannella toiminnasta sinne. artiklassa: Kehittyneen sähköisen allekirjoituksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:# se liittyy yksilöivästi allekirjoittajaansa;# sillä voidaan yksilöidä allekirjoittaja;# se on luotu käyttäen sähköisen allekirjoituksen luontitietoja, joita allekirjoittaja voi korkealla varmuustasolla käyttää yksinomaisessa valvonnassaan; Yleensä pelkkä maininta kantelun tekemisestä innostaa tutkimaan allekirjoitusta tarkemmin ja# se on liitetty sillä allekirjoitettuun tietoon siten, että tiedon mahdollinen myöhempi muuttaminen voidaan havaitahyväksymään sen.

* Valtion tekeminen valintojen takia allekirjoituksen yhdistäminen oikeisiin henkilöihin on käytännössä mahdotonta. Allekirjoitetussa dokumentissa näkyy allekirjoitusvarmenteesta tuleva [[SATU]] tai [[YksilöintitunnusHYT]], mutta allekirjoituksen yhdistäminen jopa paikalla oleviin henkilöihin on hyvin hankalaa , koska:** allekirjoittaneet saattavat tietää toistensa HETU-tunnukset , jotka yleensä mainitaan sopimustekstissä

** SATU:a SATUa ei näe [[Henkilökortti|henkilökortinhenkilökorttiin]] pinnasta painetuista merkinnöistä** normaali ihminen keskimääräinen kansalainen ei osaa selvittää SATU:a SATUa [[DigiSign Client]] -ohjelmasta.

: Vaikka allekirjoituksesta ja allekirjoitusvälineestä näkyy etu- ja sukunimi, sitä ei voi pitää luotettavana , sillä Suomessa on paljon samannimisiä henkilöitä. Allekirjoituksen tiedetään olevan aito, mutta ei voida olla täysin varmoja kenen se on.

* SOTE-korteilla tehdyistä allekirjoituksista näkyy Valviran Terhikki- tai Suosikki-rekisterin henkilönumero tai Organisaatio-korttien yhteisön oma henkilönumero. Kumpiinkaan ei ole pääsyä näiden yhteisöjen ulkopuolisilla pääsyä ja mahdollista tahoilla sen paremmin kuin mahdollisuutta tarkastaa sen tällaisen henkilönumeron sidosta HETU-tunnukseen. Allekirjoituksen tiedetään olevan aito, mutta ei voida olla täysin varmoja , kenen se on.