5 554
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
== 1.312.1999 - Sipilän hallitus 29.5.2015 ==
{| class="wikitable sortable" style=";"
!huomiot
|-
|'''aloitusvuosiAloitusvuosi'''
|bgcolor='lightgreen'|1.12.1999
|bgcolor='tomato'|28.1.2002
|'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa sähköisellä [[henkilökortti|henkilökortillaan]].<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
|-
|'''erilaisia Erilaisia tunnuksia'''
|bgcolor='tomato'|2 + n
|bgcolor='lightgreen'|1
|'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).<br/>'''Viro:''' Vain henkilötunnus.
|-
|'''erillaisia Erilaisia sähköisiä tunnisteita'''
|bgcolor='tomato'|3
|bgcolor='lightgreen'|2
|'''Suomi:''' TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.<br/>'''Viro:''' henkkari ja mobiili.
|-
|'''pakollinen Pakollinen tunniste'''
|bgcolor='tomato'|ei
|bgcolor='lightgreen'|on
|'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm [http://www.google.ee/search?q=henkilökortti+site:vauva.fi&cad=h vauva-foorumilla].<br/>'''Viro:''' päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia.
|-
|'''tunnisteiden Tunnisteiden toimitus ulkomaille'''
|bgcolor='tomato'|ei
|bgcolor='lightgreen'|kyllä
|Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. 1,3 Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä.<br/> '''Suomi:''' [[Passi|Passia]] voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei.<br/>'''Viro:''' Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.
|-
|'''roolitRoolit'''
|bgcolor='tomato'|omia tunnisteita
|bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun
|'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. [[KaPa|KaPan]] tuleva [[RoVa]] parantaa tilannetta osittain aikanaan.
|-
|'''avainpalvelutAvainpalvelut'''
|bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista
|bgcolor='lightgreen'|toimivat yleisen edun hyväksi
|'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.<br/>'''Viro:''' pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.
|-
|'''lainsäädäntöLainsäädäntö'''
|bgcolor='tomato'|paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta
|bgcolor='lightgreen'|ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit
|Esimerkiksi Suomen '''Suomi:''' päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:* henkilötietojen suoja on tiukka, kuten pitääkin olla.* henkilön tunniste on sotkettu käsiteltävään tietoon laissa ja mielikuvissa ([[HETU]] "salainen", salasana, [[henkilötietolakiIdentiteettivarkaus|varkaudet]] jne).* henkilörekisteri muodostuu herkästi.* rekisterinpito avaa byrokratian ja henkilötietojen koneellinen käsittely digitalisaatiossa on huomattavasti tiukempi kuin Virossa jossa vie pohjan toiminnalta.'''Viro:''' näki ja vältti Suomen virheet: * henkilöä yksilöivä tieto tunniste on vain numero eikä nauti lain suojaa.* itse tiedot on suojattu lailla.* henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi ja niillä viitattu suojattava sisältö vähemmän säännöstelty * ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen).Esimerkiksi [[Viro#Henkilökortti|Virossa henkilökortilla]] on erotettu toisistaanlisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää.
|-
|'''X-Road aloitus'''
|'''Suomi:'''<br/>'''Viro:''' teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.
|-
|'''arkkitehtuuriArkkitehtuuri'''<br/>([[Arkkitehtuurivertailu|kuvaus tyypeistä]])
|bgcolor='tomato'|palvelukeskeinen
|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen
|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa.<br/><br/>'''Viro:''' Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat [[Varmenne|varmenteet]] rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti.
|-
|'''julkiset Julkiset hankkeet'''
|bgcolor='tomato'|hallinnollisia
|bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä
|'''Suomi:''' Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-pluginja allekirjoituksen javascriptit, [[qDigiDoc|DigiDoc]], x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
|-
|'''loppukäyttäjän Järjestelmien elinkaaret'''|bgcolor='tomato'|pitkiä|bgcolor='lightgreen'|lyhyitä|'''Suomi:''' Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn.<br/><br/>'''Viro:''' Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä [[Viro#Viron malli|luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä]], jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu.|-|'''Loppukäyttäjän tuki'''
|bgcolor='lightgreen'|on
|bgcolor='lightgreen'|on
|'''Suomi:''' Verkossa [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235] Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. <br/>'''Viro:''' Verkossa [http://id.ee id.ee], puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille ([http://sk.ee sk.ee]) asti.
|-
|'''kustannukset Kustannukset veronmaksajalle'''
|
|
|
|-
|'''ihmisten Ihmisten suhtautuminen'''
|bgcolor='tomato'|pidättyväistä
|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa
|'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
|-
|'''resurssitResurssit'''
|bgcolor='lightgreen'|suuret
|bgcolor='tomato'|pienet
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
|-
|'''Toteutuma'''
|bgcolor='tomato'|18. vuosi aloittelua
|bgcolor='lightgreen'|menestystarina
|'''Suomi:''' Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin.<br/>'''Viro:''' Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta.
|}
== Sipilän hallituskausi (29.5.2015 - 6.6.2019)==
{| class="wikitable sortable" style=";"
|bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista
|bgcolor='lightgreen'|
|Laki [[Luottamusverkosto|Luottamusverkostosta]] ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa.|-|'''Julkiset hankkeet'''|bgcolor='tomato'|kohteena vain julkinen sektori|bgcolor='lightgreen'|kohteena kaikki|'''Suomi:''' Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen [http://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut tavoitteena on edistää vain julkista sektoria], ei muita.<br/><br/>'''Viro:''' Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms).
|-
|'''arkkitehtuuri'''
|bgcolor='lightgreen'|suuret
|
|Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 33 miljoonaa euroa.
|}
== Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - )==
Rinteen hallitus ei ole tainnut linjata mitään digitalisaation kehittämistä. Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen [[Digivirasto]]ksi tapahtuu Rinteen hallituskaudella.
{| class="wikitable sortable" style=";"
!asia
!Suomi
!Viro
!huomiot
|-
|
|
|
|}
== Katso myös ==
