Muutokset

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 21 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa. == 1.12.1999 - 29.5.2015 ==

|aloitusvuosi'''Aloitusvuosi'''|bgcolor='lightgreen'|1.12.1999|bgcolor='redtomato'|28.1.2002|'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa sähköisellä [[henkilökortti|henkilökortillaan]].<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.

|erillaisia '''Erilaisia tunnuksia'''|bgcolor='redtomato'|2 + n

|'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU ]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset(jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero.<br/>'''Viro:''' Henkilötunnus (''IK, isikutunnus'').

|erillaisia '''Erilaisia sähköisiä tunnisteita'''|bgcolor='redtomato'|36

|'''Suomi:''' TUPAS, henkkarikansalaisen [[henkilökortti]], mobiilivarmenneorganisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]].<br/><br/>'''Viro:''' henkkari ja mobiilihenkilökortti, mobiilivarmenne.

|pakollinen '''Pakollinen tunniste.'''|bgcolor='redtomato'|ei

|'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen hankinta ja SATU-tunniste tunnuksen hankinta jätettiin ymärtämättömän asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm [http://www.google.ee/search?q=henkilökortti+site:vauva.fi&cad=h vauva-foorumilla].<br/>'''Viro:''' päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia.|-|'''Tunnisteiden toimitus ulkomaille'''|bgcolor='tomato'|ei|bgcolor='lightgreen'|kyllä|Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä.<br/> '''Suomi:''' [[Passi|Passia]] voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei.<br/>'''Viro:''' Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.|-|'''Roolit'''|bgcolor='tomato'|omia tunnisteita|bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun|'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. [[KaPa|KaPan]] tuleva [[RoVa]] parantaa tilannetta osittain aikanaan.|-|'''Avainpalvelut'''|bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista|bgcolor='lightgreen'|toimivat yleisen edun hyväksi|'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.<br/>'''Viro:''' pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.

|avainpalvelut'''Lainsäädäntö'''|bgcolor='tomato'|paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta|bgcolor='lightgreen'|ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit|'''Suomi:''' päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:* henkilötietojen suoja on tiukka, kuten pitääkin olla.* henkilön tunnus on sotkettu käsiteltävään tietoon laissa ja mielikuvissa ([[HETU]] "salainen", salasana, [[Identiteettivarkaus|varkaudet]] jne).* henkilörekisteri muodostuu herkästi.* rekisterinpito avaa byrokratian ja vie pohjan toiminnalta.'''Viro:''' näki ja vältti Suomen virheet: * henkilöä yksilöivä tunnus on vain numero eikä nauti lain suojaa.* itse tiedot on suojattu lailla.* henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi ja vähemmän säännöstelty * ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen).Esimerkiksi [[Viro#Henkilökortti|Virossa henkilökortilla]] on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää.|-|'''X-Road aloitus'''|bgcolor='tomato'|18.11.2015|bgcolor='lightgreen'|2001|'''Suomi:'''<br/>'''Viro:''' teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.|-|'''Arkkitehtuuri'''<br/>([[Arkkitehtuurivertailu|kuvaus tyypeistä]])|bgcolor='redtomato'|palvelukeskeinen|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa.<br/><br/>'''Viro:''' Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat [[Varmenne|varmenteet]] rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti.|- style='vertical-align: top;'|kilpailevat kontrollista'''Johtaminen ja vastuut'''|[[Valtiovarainministeriö]]|[https://et.wikipedia.org/wiki/Majandus-_ja_Kommunikatsiooniministeerium Talous- ja viestintäministeriö]|'''Suomi''': Vastuut kuuluvat kuntaministerille. Ministeriö suunnittelee ja johtaa hankkeita ja osan niistä toteuttaa valtion [[Digivirasto]]<br/>'''Viro:''' Vastuut kuuluvat [https://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_ettevõtlus-_ja_infotehnoloogiaminister Yritys- ja tietotekniikkaministerille]. Toteutukset ja palvelut hankkii [https://et.wikipedia.org/wiki/Riigi_Infosüsteemi_Amet Valtion tietojärjestelmävirasto (RIA)].|- style='vertical-align: top;'|'''Julkiset hankkeet'''|bgcolor='tomato'|hallinnollisia|bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä|'''Suomi:''' Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, [[qDigiDoc|DigiDoc]], x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.|-|'''Järjestelmien elinkaaret'''|bgcolor='tomato'|pitkiä|bgcolor='lightgreen'|lyhyitä|'''Suomi:''' Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn.<br/><br/>'''Viro:''' Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä [[Viro#Viron malli|luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä]], jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu.|-|'''Loppukäyttäjän tuki'''|bgcolor='lightgreen'|on|bgcolor='lightgreen'|on|'''Suomi:''' Verkossa [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235] Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. <br/>'''Viro:''' Verkossa [http://id.ee id.ee], puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille ([http://sk.ee sk.ee]) asti.|-|'''Kustannukset veronmaksajalle'''

|||-|'''SuomiIhmisten suhtautuminen'''|bgcolor='tomato'|pidättyväistä|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa|'''Suomalaiset:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion kanssa tunnistusvälineestämahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?

|X'''Resurssit'''|bgcolor='lightgreen'|suuret|bgcolor='tomato'|pienet|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.|-|'''Toteutuma'''|bgcolor='tomato'|18. vuosi aloittelua|bgcolor='lightgreen'|menestystarina|'''Suomi:''' Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin.<br/>'''Viro:''' Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. '''Maa säästää digitalisaation ansiosta 2% bruttokansantuotteesta'''. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta.|} == Sipilän hallitus (29.5.2015 - 6.6.2019)== Sipilän hallituskaudella, valtionvarainminister Petteri Orpo nimitti 9.11.2017 Janne Viskarin Digiviraston ylijohtajaksi (nykyinen pääjohtaja). {| class="wikitable sortable" style=";"!asia!Suomi!Viro!huomiot|-road aloitus|'''pakollinen tunniste'''|bgcolor='tomato'|ei|bgcolor='redlightgreen'|tulevaisuudessaon||-|'''Erilaisia sähköisiä tunnisteita'''|bgcolor='tomato'|7|bgcolor='lightgreen'|3|'''Suomi:''' TUPAS, kansalaisen [[henkilökortti]], organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]] ja uutena [[MPASS]] lisää.<br/><br/>'''Viro:''' henkilökortti, mobiilivarmenne ja uutena [[Smart-ID]] lisää.|-|'''avainpalvelut'''|bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista|bgcolor='lightgreen'||Laki [[Luottamusverkosto|Luottamusverkostosta]] ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa.|-|'''Julkiset hankkeet'''|bgcolor='tomato'|kohteena vain julkinen sektori|bgcolor='lightgreen'|kohteena kaikki|'''Suomi:''' Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen [http://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut tavoitteena on edistää vain julkista sektoria], ei muita. Digitalisaation kärkihankkeen yksi osatavoite oli ottaa kantaa [[Allekirjoitus|allekirjoituksen]] [[Allekirjoitus/Muodot|muotoihin]], mutta se jäi tekemättä.'''Viro:''' Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms). |-|'''EIDAS-asetus'''|bgcolor='tomato'|rikkoi asioinnin EU-maissa|bgcolor='lightgreen'|noudatti sitä|'''Suomi:''' [[EIDAS]]-asetus edellytti siirtymäkauden aikana notifiointia olemassaolevista asiointivälineistä ja Digivirasto [[Digivirasto/Notifiointisotku|jätti tekemättä sen]], rikkoen asiointivälineet EU:ssa vuosiksi eteenpäin.<br/><br/>'''Viro:''' teki notifioinnit muiden maiden (jopa Kroatia, Slovenia) mukana EIDAS-asetuksen hengessä.|-|'''arkkitehtuuri'''|bgcolor='tomato'|palvelukeskeinen|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.|-|'''resurssit'''|bgcolor='lightgreen'|2001suuret

|arkkitehtuuri'''Erilaisia tunnuksia'''|bgcolor='redtomato'|palvelukeskeinen2 + n|bgcolor='lightgreen'|p2p / PKI-keskeinen1|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat taustaväylät [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja rakenteetpuolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioiltaterveydenhuollon rekisterinumero. Uutena virityksenä SATU:n kaltainen [[Yksilöintitunnus]].<br/>'''Viro:''' HajautettuHenkilötunnus (''IK, pitkälti p2p-kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: sähköpostia, tekstinkäsittelyä, jne ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttääisikukood'').

|julkiset hankkeet'''Erilaisia sähköisiä tunnisteita'''|bgcolor='redtomato'|hallinnollisia8|bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä3|'''Suomi:''' Hankkeiden Pankkitunnisteet, kansalaisen [[henkilökortti]], organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, [[Mobiilivarmenne]], [[MPASS]] ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla ihmiset ja yritykset eivät tee mitään käytännössäuutena [[Digitaalinen henkilöllisyys]] lisää. Tuotokset raskaita Valtion [[Sitra]] ja keskittyneet julkiselle sektorille[[Yle|Yleisradio]] ovat mukana [[SisuID]]-projektissa joka kilpailee valtion itsensä kanssa omia tunnistusratkaisuja kuten [[Suomi. Ison kuvan strategiaa ei ole fi]]- ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkinsuoraa henkilökortti-tunnistamista vastaan.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-pluginhenkilökortti, DigiDocmobiilivarmenne, x[[Smart-road)ID]]. Hyötyjinä kaikki osapuolet|-|'''Lainsäädäntö'''|||[[HE 206/2020]], [https://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f807c5f3c VM/2022/124]

|väestön suhtautuminen|bgcolor='red'|pidättyväistä|bgcolor='lightgreenJulkiset hankkeet'''|omaksuvaa