Muutokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viro

7 merkkiä lisätty, 26. tammikuuta 2022 kello 16.14
p
ei muokkausyhteenvetoa
'''Viro''' on maailman kärkimaa digitalisaatiossa. Maan digitalisaation voidaan katsoa alkaneen 28.1.2002 kun virolaiset kopioivat Suomessa luodun [[Henkilökortti|henkilökortin]], määräsivät sen pakolliseksi maassa asuville ja rakensivat digitaaliset palvelut ja allekirjoituskäytännöt sitä hyödyntäen. Nykyään maassa on 1,3 miljoonaa henkilökorttia, niistä melkein 700 000 on aktiivisesti käytössä ja maassa tehdään noin '''300 000 digitaalista allekirjoitusta päivässä''' (2020-11)<ref name='genius-20180523'>[https://geenius.ee/uudis/digiallkirjastamise-rakendus-digidoc-sai-suure-uuenduse-ja-muutus-palju-paremaks/ 2018-05-23 geenius.ee: Digiallkirjastamise rakendus Digidoc sai suure uuenduse ja muutus palju paremaks] ''Iga päev antakse Eestis ligikaudu 300 000 digiallkirja.'' Viitattu: 2018-05-23</ref><ref name='ria-infopäev-2020-011'>[https://www.youtube.com/watch?v=4QRzr6hT2Ls youtube.com RIA Infopäev 2020 Usaldusteenused ja NFC tugi] Viitattu: 2021-03-02</ref> (osa mobiilivarmenteilla, enin henkilökorteilla) joka 1,3-miljoonaisen väestön maassa selittyy allekirjoitusten käytöllä pankkitapahtumien varmentamisessa ja asiakirjojen allekirjoituksina.
Viro säästää digitalisaatiolla '''noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta''' joka vuosi<ref name='kl-2016-05-10'>[[Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu]] kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] ''Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.'' Viitattu: 2016-05-10</ref>. Vertailuksi Suomen vuoden 2019 BKT oli 240,6 miljardia<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 mijardia miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2021-03-15</ref> josta kaksi prosenttia olisi 4,81 miljardia. Sen suuruuden suhteuttaa suuruutta voi havainnollistaa vertaamalla sitä paljon keskusteltuun Suomen HX-Hankkeeseen, Ilmavoimien hävittäjien korvaajat maksavat 9,4 miljardia<ref name='hx-hanke'>[https://www.defmin.fi/etusivu/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi/hankintahinta#d327c2f5 defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus] ''Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmistelukustannuksiin.'' Viitattu: 2021-03-15</ref>. Viron säästöstä iso osa johtuu digitaalisista allekirjoituksista jonka potentiaali on Suomessa kokonaan hyödyntämättä julkisen sektorin ulkopuolella.
Vuonna 2014 maa aloitti [[Viro/e-Kansalaisuus|e-oleskelu]]-hankkeen jossa samaa sähköisen asioinnin keskiössä olevaa tunnistevälinettä myönnetään Viron ulkopuolella asuville kansalaisuuteen katsomatta.

Navigointivalikko