Muutokset

'''Mobiilivarmenne''' on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti ja sitä tukevan loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun sopimuksissakautta.

Mobiilivarmenne on tallennettu matkapuhelinverkon SIM-kortille ja ainakaan Ainakaan toistaiseksi varmennetta varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessäasiakaspalvelun kautta. Uusi kortti voidaan toimittaa postitse asiakkaalle. Verkkouutisten perusteella Mobiilivarmenteen voisi voi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, mikä tekee siitä kolmannen asteen tunnisteen.

<s>Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.</s>

<s>Nykyään [[TUPAS|TUPAS-tunnistamista]] käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella [[Osuuspankki|Osuuspankin]] kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.</s> Mobiilivarmenne on tallennettu SIM-kortin luovuttaneen operaattorin palveluun, eli se ei toimi ilman verkkoyhteyttä eikä ole täysin vastaava käytöltään kuten X.509 -varmenteet yleensä mielletään. Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu teleoperaattoreiden halusta tehdä tapahtumista laskutettavia. Toisaalta se tekee järjestelmästä jossain määrin laajemmin käytettävän, koska sen käyttäminen on mahdollista myös puhelimessa, jossa ei edes ole Internet-yhteyttä, sekä toimintavarmemman, koska järjestelmä toimii vaikka datayhteydet olisivat poikki mutta puhelinyhteydet toimisivat normaalisti (tällainen tilanne oli Telialla esim. 1.4.2025).<ref name='hs-20250401'>[https://www.hs.fi/suomi/art-2000011137314.html Telian palveluissa oli laaja valtakunnallinen häiriö] Viitattu: 2025-04-01</ref> Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse sitä ei ole voi hyödyntää kuten tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta tulleista [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509varmenteita]]. Esimerkiksi web-muotoinen varmenne onselain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa, eikä sitä hyödyntäviä ohjelmia voi siten käyttää kuten perinteistä varmennettatehdä normaalisti koska varmenne ei ole ohjelmien kanssa samassa laitteessa.

Alun perin mobiilivarmenne oli [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksen]] [[varmentaja|takaama]] varmenne , joka tallennettiin teleoperaattorin omistamalle SIM-kortille, jota anottiin sekä poliisin kansilassa kansliassa että teleoperaattorilla teleoperaattorin asiakaspalvelupisteessä ja jonka poliisi viimein luovutti asiakkaalle kansliassaan.

Uudessa mallissa Väestörekisterikeskus on allokoinut virallisen [[SATU|SATU-numeron]] teleoperaattoreille ja teleoperaattori toimii varmenteen takaajana ja luovuttajana. Tunnistuspalvelun välittäjälle päin Mobiilivarmenne näyttää sekä SATUn että HETUn.

* ??.12.2014 2004 Jakelu asiakkaille alkaa.* ??.12.2008 Jakelu jakaminen lopetetaan, kaikki voimassaolevat mobiilivarmenteet mitätöidään laittamalla ne sukulistallesulkulistalle.

== Katso myös == * [[Mobiilitietoturva]]