'''Mobiilivarmenne'''on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta.
Ainakaan toistaiseksi varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelun kautta. Uusi kortti voidaan toimittaa postitse asiakkaalle. Mobiilivarmenteen voi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, mikä tekee siitä kolmannen asteen tunnisteen. <s>Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.</s> <s>Nykyään [[TUPAS|TUPAS-tunnistamista]] käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella [[Osuuspankki|Osuuspankin]] kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.</s> Mobiilivarmenne on tallennettu SIM-kortin luovuttaneen operaattorin palveluun, eli se ei toimi ilman verkkoyhteyttä eikä ole täysin vastaava käytöltään kuten X.509 -varmenteet yleensä mielletään. Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu teleoperaattoreiden halusta tehdä tapahtumista laskutettavia. Toisaalta se tekee järjestelmästä jossain määrin laajemmin käytettävän, koska sen käyttäminen on mahdollista myös puhelimessa, jossa ei edes ole Internet-yhteyttä, sekä toimintavarmemman, koska järjestelmä toimii vaikka datayhteydet olisivat poikki mutta puhelinyhteydet toimisivat normaalisti (tällainen tilanne oli Telialla esim. 1.4.2025).<ref name='hs-20250401'>[https://www.hs.fi/suomi/art-2000011137314.html Telian palveluissa oli laaja valtakunnallinen häiriö] Viitattu: 2025-04-01</ref> Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, sitä ei voi hyödyntää kuten tietotekniikassa tutuksi tulleista [[Varmenne|varmenteita]]. Esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa, eikä sitä hyödyntäviä ohjelmia voi tehdä normaalisti koska varmenne ei ole ohjelmien kanssa samassa laitteessa. == Historia ==Alun perin mobiilivarmenne oli [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksen]] [[varmentaja|takaama]] varmenne, joka tallennettiin teleoperaattorin omistamalle SIM-kortille, jota anottiin sekä poliisin kansliassa että teleoperaattorin asiakaspalvelupisteessä ja jonka poliisi viimein luovutti asiakkaalle kansliassaan. Uudessa mallissa Väestörekisterikeskus on allokoinut virallisen [[SATU|SATU-numeron]] teleoperaattoreille ja teleoperaattori toimii varmenteen takaajana ja luovuttajana. Tunnistuspalvelun välittäjälle päin Mobiilivarmenne näyttää sekä SATUn että HETUn. * ??.12.2004 Jakelu asiakkaille alkaa.* ??.12.2008 Jakelu lopetetaan, kaikki voimassaolevat mobiilivarmenteet mitätöidään laittamalla ne sulkulistalle.* ??.??.???? Uudistetun mallin Mobiilivarmenne julkistetaan ja jakelu alkaa.* 31.10.2016 Voimassaolevia mobiilivarmenteita 200 000 kappaletta. == Katso myös == * [[Mobiilitietoturva]]
* [[Luettelo tunnisteista]]
* [[Tekniikka/Mobiilivarmenne]] sisältää teknistä aiheesta.
* [[MSS]]
* [[SK ID Solutions#Smart-ID|Smart-ID]] on vastaava toiminto joka käyttää puhelimen turvamuistia ja IP-yhteyttä.
== Lähteet ==
<references/>
== Aiheesta muualla ==