Ero sivun ”Perusteet” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 11: Rivi 11:
  
  
'''Biometrinen tunniste''' on ihmisen ominaisuus joka on mitattu henkilöstä tunnistetta myönnettäessä ja sen tiedot on tallennettu tunnisteeseen myöhempää tunnistamista varten. Mitattu tunniste voi olla sormenjälki tai silmän värikalvo eli ''iiris''.
+
'''Biometrinen tunniste''' on ihmisen ominaisuus joka on mitattu henkilöstä tunnistetta myönnettäessä ja sen tiedot on tallennettu tunnisteeseen myöhempää tunnistamista varten. Mitattu tunniste voi olla esimerkiksi sormenjälki tai silmän värikalvo eli ''iiris''.
  
  
'''Tunnistaminen''' tapahtuu henkilön sisäänkirjautuessa palveluun.
+
'''Tunnistaminen''' on tapahtuma jossa ainakin toinen osapuoli varmistuu vastapuolen olevan se joksi itseään väittää. Tunnistaminen voi tapahtua molemminpuolisesti: Asioija varmistuu palvelun olevan varmasti oikea - ja palvelun tarjoaja varmistuu asioivan henkilön oikeaksi ennen henkilökohtaisten tietojen yhdistämistä ja näyttämistä.
  
  

Versio 13. kesäkuuta 2015 kello 11.49

Digisaation perusteet tulee jokaisen hallita. Perusteiden hallinta mahdollistaa osapuolien keskustelun esimerkiksi tukitilanteessa jossa käyttäjä tarvitsee apua.


Digitalisaatio tarkoittaa perinteisten asioiden tekemistä tietotekniikkaa ja -verkkoja hyödyntäen. Se voi olla saman asian tekemistä täysin samalla tavalla sähköisesti, tai eri tavalla hyödyntäen tietotekniikan etuja ja esimerkiksi pudottamalla eri vaiheita pois tarpeettomina.


Tunnus yksilöi verkossa liikkuvan henkilön ja palvelun tarjoaja yhdistää sillä oikeat tiedot henkilöön. Suomessa on käytössä viralliset HETU (henkiötunnus) ja SATU (sähköinen asiointitunnus) -tunnisteet tai vaihtoehtoisesti palveluntarjoajan asiakastunnnus/-numero. Tunnus voi olla tallennettu tunnisteeseen, jolloin sitä ei ole pakko kysyä käyttäjältä tunnistautumisessa joka helpottaa käyttöä.


Tunniste on väline jolla palvelun tarjoaja voi tunnistaa käyttäjän. Se voi olla passi tai henkilökortti - tai palvelun tarjoajan itsensä antama tunnisteväline kuten mobiilivarmenne tai pankkien salasana-/koodilista eli TUPAS-tunniste, jolloin ensimmäinen tunnistaminen on tehty lakisääteisestä, eli virallisesta tunnisteesta. Nykyään tunnisteessa voi olla ulkoiset fyysiset- ja matemaattiset tunnukset elektronisella mikrosirulla. Tällöin tunniste toimii myös matemaattisten tunnusten fyysisenä suojana.


Biometrinen tunniste on ihmisen ominaisuus joka on mitattu henkilöstä tunnistetta myönnettäessä ja sen tiedot on tallennettu tunnisteeseen myöhempää tunnistamista varten. Mitattu tunniste voi olla esimerkiksi sormenjälki tai silmän värikalvo eli iiris.


Tunnistaminen on tapahtuma jossa ainakin toinen osapuoli varmistuu vastapuolen olevan se joksi itseään väittää. Tunnistaminen voi tapahtua molemminpuolisesti: Asioija varmistuu palvelun olevan varmasti oikea - ja palvelun tarjoaja varmistuu asioivan henkilön oikeaksi ennen henkilökohtaisten tietojen yhdistämistä ja näyttämistä.


Varmenne (eng certificate) on se henkilötunnisteen sisältämä sähköinen ja matemaattinen osa jolla henkilö voidaan tunnistaa verkossa turvallisesti. Yhdellä henkilöllä voi olla useampi varmenne eri käyttötarkoitusta varten. Tyypillisesti käytössä on eri varmenteet tunnistamista ja allekirjoittamista varten, jotka molemmat ovat suojattu tunnusluvulla (eng pincode, personal identification code) ja jota kysytään käyttäjältä varmennetta käytettäessä.


Varmentaja (eng certificate authoirty, CA) on luotettu taho joka takaa sähköisen asioijan olevan se, kuka hän väittää olevansa. Suomessa ylin varmentajataho on valtio joka ylläpitää väestörekisteriä ja myöntää henkilötunnukset. Lisää aiheesta...


Allekirjoitus


Laki sähköisestä asioinnista


Palveluväylä


< takaisin