Viro/Vertailu
< Viro
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Versio hetkellä 9. helmikuuta 2021 kello 11.36 – tehnyt TUOMALA JUHA 10000350X (keskustelu | muokkaukset) (→Marinin hallitus (10.12.2019 - ))
Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
Sisällysluettelo
1.12.1999 - 29.5.2015
| asia | Suomi | Viro | huomiot |
|---|---|---|---|
| Aloitusvuosi | 1.12.1999 | 28.1.2002 | Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan. Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa. |
| Erilaisia tunnuksia | 2 + n | 1 | Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?). Viro: Vain henkilötunnus. |
| Erilaisia sähköisiä tunnisteita | 3 | 2 | Suomi: TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne. Viro: henkkari ja mobiili. |
| Pakollinen tunniste | ei | on | Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla. Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia. |
| Tunnisteiden toimitus ulkomaille | ei | kyllä | Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä. Suomi: Passia voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei. Viro: Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset. |
| Roolit | omia tunnisteita | tallennettu palveluun | Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan. |
| Avainpalvelut | kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | toimivat yleisen edun hyväksi | Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa. Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi. |
| Lainsäädäntö | paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta | ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit | Suomi: päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:
Viro: näki ja vältti Suomen virheet:
Esimerkiksi Virossa henkilökortilla on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää. |
| X-Road aloitus | 18.11.2015 | 2001 | Suomi: Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle. |
| Arkkitehtuuri (kuvaus tyypeistä) |
palvelukeskeinen | PKI-keskeinen | Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa. Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti. |
| Julkiset hankkeet | hallinnollisia | käytännönläheisiä | Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin. Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet. |
| Järjestelmien elinkaaret | pitkiä | lyhyitä | Suomi: Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn. Viro: Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä, jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu. |
| Loppukäyttäjän tuki | on | on | Suomi: Verkossa https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. Viro: Verkossa id.ee, puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille (sk.ee) asti. |
| Kustannukset veronmaksajalle | |||
| Ihmisten suhtautuminen | pidättyväistä | omaksuvaa | Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset. Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo? |
| Resurssit | suuret | pienet | Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa. |
| Toteutuma | 18. vuosi aloittelua | menestystarina | Suomi: Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin. Viro: Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta. |
Sipilän hallitus (29.5.2015 - 6.6.2019)
| asia | Suomi | Viro | huomiot |
|---|---|---|---|
| pakollinen tunniste | ei | on | |
| avainpalvelut | kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa. | |
| Julkiset hankkeet | kohteena vain julkinen sektori | kohteena kaikki | Suomi: Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen tavoitteena on edistää vain julkista sektoria, ei muita. Viro: Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms). |
| arkkitehtuuri | palvelukeskeinen | PKI-keskeinen | Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. |
| resurssit | suuret | Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 100 miljoonaa euroa. |
Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - 10.12.2019 )
Rinteen hallitus ei ole tainnut linjata mitään digitalisaation kehittämistä. Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen Digivirastoksi tapahtuu Rinteen hallituskaudella.
Marinin hallitus (10.12.2019 - )
| asia | Suomi | Viro | huomiot |
|---|---|---|---|
| Lainsäädäntö | HE 206/2020 | ||
| Julkiset hankkeet | Digitaalinen henkilöllisyys |
