Muutokset

'''SATU''' (''sähköinen asiointitunnus'') on toinen, joulukuussa 1999 käyttöönotettu henkilöä yksilöivä tunnus Suomessa. Jokaisella jonka tiedot ovat [[VTJ|väestötietojärjestelmässä]] on myös SATU-tunnus (''ilmeisesti vasta sen aktivoinnin jälkeen, mitä se tarkoittaakin'')<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p65b'/>, mutta se paljastuu vasta kun henkilö saa ensimmäisen sähköisen henkilötunnisteen joka sisältää sellaisen. Tästä johtuen jokainen suomalainen ei tiedä omaa SATU-tunnustaan koska mikään henkilötunniste ei ole pakollinen.

SATU on kahdeksanmerkkinen kokonaisluku joka loppuu [[tarkistussumma|tarkistussummaan]]. Ensimmäinen merkki ei voi olla 0 tai 9, eri tunnuksia voi siten olla 80 miljoonaa kappaletta<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p65a'/>. Tarkistussumma lasketaan samalla tavalla kuin [[HETU|HETU:ssakin]]. Tunnukseen ei ole koodattu henkilön tietoja kuten syntymäaikaa tai sukupuolta. Tunnuksen käyttöönottovaihessa kokonaislukua kasvatettiin myöntämisjärjestyksessä, nykyään käytännöstä on luovutttu ja numerosta ei voi päätellä sitäkään.

Ensimmäinen SATU-tunnus, numero yksi - myönnettiin tunnuksen käyttöönottovaiheessa pääministerinä olleelle '''Paavo Lipposelle''' (10000001N). Lipposen tunniste on sittemmin vanhentunut, mutta hänen tunnus numero yksi säilyy ikuisesti, kuoleman jälkeenkin.

Tunnuksen etu on sen ehdoton yksilöinti. Jos palvelu joka käyttää SATU-tunnuksia sulkee tai rajoittaa henkilöä palvelustaan, toimenpide on ehdoton koska uutta tunnusta on mahdoton saada - toisin kuin esimerkiksi kaupallisten [[Varmentaja|varmentajien]] tunnuksia.