Viro/Vertailu

Kohteesta DigiWiki
< Viro
Versio hetkellä 29. huhtikuuta 2021 kello 09.07 – tehnyt TUOMALA JUHA 10000350X (keskustelu | muokkaukset) (→‎1.12.1999 - 29.5.2015)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 21 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.

1.12.1999 - 29.5.2015

asia Suomi Viro huomiot
Aloitusvuosi 1.12.1999 28.1.2002 Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan.
Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
Erilaisia tunnuksia 2 + n 1 Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero.
Viro: Henkilötunnus (IK, isikutunnus).
Erilaisia sähköisiä tunnisteita 6 2 Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne.

Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne.
Pakollinen tunniste ei on Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla.
Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia.
Tunnisteiden toimitus ulkomaille ei kyllä Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä.
Suomi: Passia voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei.
Viro: Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.
Roolit omia tunnisteita tallennettu palveluun Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan.
Avainpalvelut kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista toimivat yleisen edun hyväksi Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.
Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.
Lainsäädäntö paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit Suomi: päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa:
  • henkilötietojen suoja on tiukka, kuten pitääkin olla.
  • henkilön tunnus on sotkettu käsiteltävään tietoon laissa ja mielikuvissa (HETU "salainen", salasana, varkaudet jne).
  • henkilörekisteri muodostuu herkästi.
  • rekisterinpito avaa byrokratian ja vie pohjan toiminnalta.

Viro: näki ja vältti Suomen virheet:

  • henkilöä yksilöivä tunnus on vain numero eikä nauti lain suojaa.
  • itse tiedot on suojattu lailla.
  • henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi ja vähemmän säännöstelty
  • ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen).

Esimerkiksi Virossa henkilökortilla on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää.

X-Road aloitus 18.11.2015 2001 Suomi:
Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.
Arkkitehtuuri
(kuvaus tyypeistä)
palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa.

Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti.
Johtaminen ja vastuut Valtiovarainministeriö Talous- ja viestintäministeriö Suomi: Vastuut kuuluvat kuntaministerille. Ministeriö suunnittelee ja johtaa hankkeita ja osan niistä toteuttaa valtion Digivirasto
Viro: Vastuut kuuluvat Yritys- ja tietotekniikkaministerille. Toteutukset ja palvelut hankkii Valtion tietojärjestelmävirasto (RIA).
Julkiset hankkeet hallinnollisia käytännönläheisiä Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.

Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
Järjestelmien elinkaaret pitkiä lyhyitä Suomi: Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn.

Viro: Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä, jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu.
Loppukäyttäjän tuki on on Suomi: Verkossa https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle.
Viro: Verkossa id.ee, puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille (sk.ee) asti.
Kustannukset veronmaksajalle
Ihmisten suhtautuminen pidättyväistä omaksuvaa Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset.
Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
Resurssit suuret pienet Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
Toteutuma 18. vuosi aloittelua menestystarina Suomi: Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin.
Viro: Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Maa säästää digitalisaation ansiosta 2% bruttokansantuotteesta. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta.

Sipilän hallitus (29.5.2015 - 6.6.2019)

Sipilän hallituskaudella, valtionvarainminister Petteri Orpo nimitti 9.11.2017 Janne Viskarin Divigiraston ylijohtajaksi (nykyinen pääjohtaja).

asia Suomi Viro huomiot
pakollinen tunniste ei on
Erilaisia sähköisiä tunnisteita 7 3 Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne ja uutena MPASS lisää.

Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne ja uutena Smart-ID lisää.
avainpalvelut kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa.
Julkiset hankkeet kohteena vain julkinen sektori kohteena kaikki Suomi: Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen tavoitteena on edistää vain julkista sektoria, ei muita.

Viro: Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms).
EIDAS-asetus rikkoi asioinnin EU-maissa noudatti sitä Suomi: EIDAS-asetus edellytti siirtymäkauden aikana notifiointia olemassaolevista asiointivälineistä ja Digivirasto jätti tekemättä sen, rikkoen asiointivälineet EU:ssa vuosiksi eteenpäin.

Viro: teki notifioinnit muiden maiden (jopa Kroatia, Slovenia) mukana EIDAS-asetuksen hengessä.
arkkitehtuuri palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.
resurssit suuret Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 100 miljoonaa euroa.
Toteutuma Suomi: Ajokorttilain muutos aiheutti massiivisen henkilökorttien hakemisen. Puolessa vuodessa anottiin kortteja saman verran mitä aiempina 20 vuoden aikana oli saatu aktiiviseksi. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä.

Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - 10.12.2019 )

Rinteen hallitus ei ole tainnut linjata mitään digitalisaation kehittämistä. Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen Digivirastoksi tapahtui Rinteen hallituskaudella.

Marinin hallitus (10.12.2019 - )

asia Suomi Viro huomiot
Erilaisia sähköisiä tunnisteita 8 3 Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne, MPASS ja uutena Digitaalinen henkilöllisyys lisää.

Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne, Smart-ID.
Lainsäädäntö HE 206/2020
Julkiset hankkeet Suomi: Digitaalinen henkilöllisyys mobiilisovellus.
Toteutuma Suomi: COVID-19 pandemia lopetti 2019 alkaneen henkilökorttien hakemisen. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä.

Katso myös