Tietoviikko 2019-11-22 Taavi Kotka haastattelu
Taavi Kotkasta tuli it-miljonääri kolmekymppisenä – digiguru kertoo, mikä jarruttaa Suomessa digitalisaatiota
22.11.2019 07:00 päivitetty 22.11.2019 13:36
Taavi Kotka loi Viron e-residenttiohjelman, luovutti Suomelle X-Road-palveluväylän ja muokkaa nyt Intiasta digiyhteiskuntaa. Moninkertainen it-miljonääri pitää Suomen suhtautumista yhteiskunnan digitalisoimiseen nurinkurisena.
Taavi Kotka, 40
Kuka ohjelmistoinsinööri, opintoja myös alan tohtoriohjelmassa
Ura Proud Engineers, aiemmin Webmedia sekä Viron talous- ja viestintäministeriö
Perhe naimisissa, neljä 1−12-vuotiasta lasta Harrastukset Golf ja HK Unicorn Squad, joka opettaa it- ja ohjelmointitaitoja tytöille, mukana yli 600 lasta. Soitti aiemmin saksofonia.
Taavi Kotka on digi-Viron arkkitehteja ja kiertää ympäri maailmaa konsultoimassa digiyhteiskunnan mahdollisuuksista. Hän sanoo tekevänsä vuodessa vähintään 120 lentoa työasioissa. Haastattelua edeltävänä päivänä Kotka on palannut Tallinnaan konsultointimatkaltaan, joka suuntautui muun muassa Kolumbiaan.
”Kävin siellä Kolumbian hallituksen kutsumana. Myös Kolumbiassa on halua virtaviivaistaa ja tehostaa hallintoa it:n avulla”, Kotka kertoo hulppeassa konttorissaan Tallinnan kupeessa Viimsissä.
Tivi pitää sinut ajan tasalla – Tilaa uutiskirjeemme ja saat it-alan tärkeimmät puheenaiheet suoraan sähköpostiisi. Konttori on siinä mielessä harhaanjohtava nimitys, että Kotka ja hänen kahdeksanhenkinen tiiminsä työskentelevät suuressa merenrantahuvilassa. Kotka omistaa myös viereisen yli 600-neliöisen huvilan, jossa hän asuu perheineen.
Mikä oli tärkein ohje Kolumbian hallitukselle?
”Se oli se, että ryhtykää hommiin yhdessä. Asia etenee nopeammin ja edullisemmin, kun siihen panostavat sekä julkinen että yksityinen sektori. Saman viestin vien kaikkiin maihin, joissa vierailen.”
”Pidän ongelmana sitä, että Virossa hallinnon palvelut kerättiin yhteen väylään. Keskittäminen hajauttaa virkamiesten vastuuta.”
Työtä ei tarvitsisi enää tehdä, sillä Taavi Kotka, 40, sanoo saaneensa jo kolmikymppisenä niin paljon rahaa, että voisi viettää loppuelämänsä tehden mitä lystää. Miljoonansa hän sai myymällä omistuksensa virolaisessa ohjelmistotalossa Webmediassa, joka nykyään tunnetaan Nortalina. Kotka oli Webmedian toimitusjohtaja vuosina 2005−2012.
Viron lehdistössä on käsitelty paljon Kotkan ja Webmedian toisen suuromistajan Priit Alamäen tulehtunutta suhdetta, eikä Kotka halua tähän aiheeseen enää palata. Nykyisistä töistään ja ideoistaan hän sen sijaan kertoo mielellään.
Noin vuosi sitten Kotka perusti Intian rikkaimman ihmisen Mukesh Ambanin toimeksiannosta Viroon JIO Research Centerin, joka kuuluu Ambanin Reliance Industries -nimiseen yritysryppääseen. JIO on Intian suurin puhelinoperaattori, jolla on yli 330 miljoonaa liittymäasiakasta.
”Ambani polkaisi JIO:n pystyyn tyhjästä ja sai aikaan asiakasryntäyksen tarjoamalla mobiilin netin käytännössä ilmaiseksi”, Kotka taustoittaa.
”Hänellä oli tietoa Virosta, ja hän otti henkilökohtaisesti yhteyttä ja tarjosi yhteistyötä. Ambanin ja Reliance Industriesin perimmäinen tavoite on kehittää Intiaa digiyhteiskuntana, ja yllättävän pitkälle Intiassa on jo päästykin. Intiassa on jo miljardilla ihmisellä tunnistettava digitaalinen identiteetti, eli jotain sellaista, jota ei ole kyetty luomaan Pohjois-Amerikassa, Isossa-Britanniassa tai Saksassa.”
Reilun miljoonan asukkaan Virossa digitaalinen allekirjoitus on ollut arkipäivää jo vuosia. Ensimmäinen digiallekirjoitettu sopimus Virossa solmittiin vuonna 2002.
Yhteistyö intialaisen miljardöörin kanssa ei vie kaikkea Kotkan ja hänen tiiminsä työaikaa. Kotkalla on yritys nimeltä Proud Engineers, joka saattaa päälle päin näyttää yhdeltä pieneltä softaputiikilta muiden joukossa. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä Kotka ei halua tarjota asiakkailleen pelkkiä ohjelmistoja, vaan digitalisoinnin kokonaisratkaisuja ideoinnista toteutukseen ja tukeen.
Referenssinä Proud Engineers käyttää Viron e-residenttiohjelmaa, josta Kotka parhaiten tunnetaankin maailmalla ja myös Suomessa.
E-residentti tai e-kansalainen on ”digivirolainen”, jolle Viron valtio myöntää sähköisen henkilökortin ja mahdollisuuden käyttää Viron digitaalisia kansalaispalveluita. Nuo palvelut liittyvät etenkin yrityksen pyörittämiseen Viron kautta eli kaupparekisteri- sekä veroasioiden hoitamiseen sähköisesti.
2013 Kotka nimitettiin Viron talousministeriön apulaiskansliapäälliköksi ja Viron valtion tietohallintojohtajaksi eli CIO:ksi. Ensitöikseen hän kirjoitti Virolle it-strategian seitsemäksi vuodeksi. E-residenttiohjelma käynnistettiin seuraavana vuonna.
Kotka pitää e-residenttiohjelma suurenmoisena menestyksenä millä tahansa kriteerillä mitattuna.
”Jos puhutaan puhtaasti rahasta, niin e-residenttiohjelma on Viron kolmanneksi tuottavin valtionyritys Eesti Energian ja Tallinnan sataman jälkeen. Viime vuonna e-residentit toivat Viron valtiolle 18 miljoonaa euroa, kun sen kulut olivat miljoona euroa. Lisäksi he jättävät rahaa laajasti moniin yksityisen sektorin palveluihin”, Kotka selostaa.
E-residentit eivät asu Virossa vaan käyttävät Viron palveluja etänä omissa kotimaissaan. He voivat olla freelancereita, jotka laskuttavat monissa maissa olevia asiakkaita Viroon rekisteröidyn firmansa kautta.
E-residenttiohjelmaa on kritisoitu siitä, että se helpottaa talousrikollisten mellastusta sähköisessä maailmassa. Edes Virossa eivät useimmat pankit suostu enää avaamaan pankkitilejä e-residenteille, mutta Kotkan mukaan he voivat hoitaa raha-asioitaan esimerkiksi Holvi- ja TransferWise-palveluissa.
”Ohjelmaa luodessa tiedostimme, että siinä on riskinsä ja se saattaa kiinnostaa myös rikollisia. Onneksi niin ei ole käynyt suuressa mittakaavassa.”
”Kirjoitimme e-residenttilakiin pykälän, jonka mukaan Viro voi ottaa e-kansalaisuuden myös pois. Näin on jouduttu tekemään vain yksittäistapauksissa. Viro ei nuuski e-residenttejään, mutta pystyy tarvittaessa seuraamaan kaikkia heidän tekemisiään ja myös mahdollisia väärinkäytöksiä.”
Ohjelman käynnistyessä Kotka asetti tavoitteeksi saada Virolle kymmenen miljoonaa e-residenttiä. Nyt heitä on hänen mukaansa noin 60 000.
”Tavoitteiden pitää kuulostaa aina vähän hulluilta, muuten niissä ei ole järkeä. Muuten ne eivät pane ponnistelemaan.”
Kotka seuraa tiiviisti myös Suomen it-asioita ja kehitystä digiyhteiskuntana, vaikka ei kieltä osaakaan. Suomen sähköistä henkilökorttia Kotka pitää epäonnistuneena siksi, että se on vain tunnistautumiseen käytettävä henkilökortti eikä paljon muuta.
”Suomi teki virheen siinä, ettei määrännyt henkilökorttia pakolliseksi kaikille kansalaisille. Sitä kautta olisi auennut mahdollisuus digitaalisen allekirjoituksen laajempaan käyttöönottoon”, Kotka sanoo.
”Minut on kutsuttu Suomen parlamenttiin antamaan tietoja Viron tavasta käyttää sähköistä henkilökorttia, mikä on siinä mielessä huvittavaa, että Viron korttihan on 100-prosenttinen kopio Suomen kortista. Suomi siis nyt kutsuu minut kertomaan siitä, minkä Suomi teki ensin.”
Kotkan mukaan digiyhteiskunnassa ei ole kyse vain yhdestä kortista, vaan siitä, miten valtion rekisterit ja tietokannat saadaan keskustelemaan keskenään. Esimerkiksi Viron seuraava väestönlaskenta tehdään puhtaasti rekisteritietojen pohjalta.
”Arvonlisäveropetosongelmankin ratkaisimme digimaailmassa. Vielä vuosina 2013−2014 alv-petokset olivat Virossa iso ongelma, mutta nykyään kaikki tarvittava tieto lähtee kaikista yrityksistä verohallinnolle automaattisesti.”
Henkilökortin määrääminen pakolliseksi saattoi olla Virossa helpompaa kuin Suomessa siksi, että kansalaisyhteiskuntana Suomi on Viroa kehittyneempi. Suomessa kaikki eivät suhtautuisi myönteisesti siihen, että 90-vuotiaidenkin olisi hoidettava asioitaan digitaalisesti.
Kotka ei ole tästä samaa mieltä.
”Innovaatio tekee aina kipeää. Innovaatioon liittyy aina pientä pakottamista. Viro on nuori ja pieni talous, ja täällä on ymmärretty hakea tehokkuutta kaikessa, oli sitten kyse pienestä kaupungista tai valtiosta”, hän sanoo.
”En usko, että Suomessakaan kehityksen suurin este ovat yksittäiset ihmiset tarpeineen vaan virkamiehet ja poliitikot, joilla on taipumus vitkutella ja jotka eivät osaa selittää kansalaisilleen digitalisoinnin etuja ja tarpeellisuutta. Olen huomannut, että suhtautuminen digiasioihin on Suomessa usein nurinkurista, ja aihepiiri politisoidaan väärällä tavalla.”
Kotkan mukaan Virossa poliitikot ottivat digitaalisuuden agendalleen jo varhain, sillä he myös ymmärsivät siihen panostamisen tuovan ääniä vaaleissa.
Virheitä on tehty yhteiskunnan digitalisoinnissa, Kotka myöntää kysyttäessä. Vastauksen jatko Viron X-Road-palveluväyläratkaisusta on silti yllättävä.
”Pidän ongelmana sitä, että Virossa hallinnon kaikki palvelut kerättiin yhteen väylään eli että kansalainen asioi esimerkiksi kaikkien ministeriöiden kanssa samassa portaalissa. Keskittäminen hajauttaa virkamiesten vastuuta, kun kaikki tuudittautuvat siihen, että ylläpidosta ja kehittämisestä mutta myös palvelun sisällöstä vastaa valtion tietoagentuuri RIA. Se myös siirtää palvelut kansalaisesta etäälle.”
Kotkan mukaan paras digipalvelu olisi ”nollapalvelu” eli mitään palvelua ei edes tarvittaisi.
”Esimerkiksi ajokortti on täysin turha pala muovia. Tieto ajo-oikeudesta on olemassa rekistereissä, joten mitä kortilla tekee? Sitä paitsi aina on mahdollista, että fyysinen todiste, kortti, on väärennetty.”
Virossa valtiota on kritisoitu kipakasti siitä, että se mahdollisuus käyttää X-Roadia luovutettiin Suomelle ilmaiseksi, sillä siitä odotettiin vientituotetta.
”Olin valtion virkamiehenä mukana luomassa Viron ja Suomen NIIS-instituuttia, ja syy oli yksinkertainen: nyt pääsemme jakamaan X-Roadin kustannuksia yhdessä Suomen kanssa. Projektin johtajat ovat itse asiassa nyt suomalaisia.”
Viron yritykset rynnivät maailmalle
Viro tunnetaan maailmalla digipioneerina, mutta se pärjää vain kohtalaisesti maiden digikehitystä rankkaavissa vertailuissa. Euroopassa Viro on sijalla kahdeksan.
Polttavimpina kehityskohtina pidetään laajakaistayhteyksien saatavuutta sekä yksityissektorin haluttomuutta ja kykyä investoida it-ratkaisuihin. Taavi Kotkan mukaan näistä kahdesta tekijästä ensimmäinen perustuu vääriin tietoihin.
”Romania sijoittuu vertailuissa hyvin, sillä siellä laajakaistan saatavuus on kuulemma hyvä. Paperilla niin ehkä onkin. Vertailuissa sijoittuu erinomaisesti myös Ranska, vaikka kaikki Ranskassa käyneet tietävät, että totuus voi olla toinen.”
”Se sen sijaan on totta, että Viron yritysten digi-investoinnit ovat toistaiseksi olleet liian heikolla tasolla. Viro on nuori ja kehittyvä talous, joten resurssit ovat vielä vähäisemmät kuin naapurissa Pohjoismaissa.”
Hämmästyttävänä Kotka sen sijaan pitää sitä, miten paljon Virosta on ponnistanut Euroopan- ja maailmanlaajuisesti pärjääviä it-yrityksiä kuten Skype ja TransferWise. Kotka on kunnostautunut myös enkelisijoittajana ja pani aikoinaan rahojaan myös TransferWiseen. Hän kertoo olevansa nyt mukana vähintään 12 yrityksessä.
”Lista virolaisista menestysfirmoista on pitkä. Boltin eli ex-Taxifyn markkina-arvo on jo miljardeissa, ja yli miljardin arvoinen on myös Pipedrive. Kohta yltää miljardikerhoon myös Monese. Playtech on nimellisesti israelilainen firma, mutta todellisuudessa sitä kehitetään Tartossa”, Kotka kertoo.
Viron etuna startup -hautomona Kotka pitää maan pientä kokoa.
”Suomi ja Ruotsikin ovat pieniä markkinoita, mutta Virossa ei ole mitään markkinaa! Niinpä virolaisfirmojen on pakko suuntautua heti ulkomaille. Viron pienuus on myös luonut yrittäjiin vahvaa me-henkeä, mitä kutsutaan leikkisästi Viron mafiaksi.”
Etenkin Skypen merkitys Viro-it:lle on Kotkan mukaan ollut korvaamattoman suuri. Se nostatti virolaisten itsetuntoa ja toi maahan pääomia, joilla moni startup- firma on päässyt jaloilleen.