Viro/Vertailu

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 21 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.

1.12.1999 - 29.5.2015

asia	Suomi	Viro	huomiot
Aloitusvuosi	1.12.1999	28.1.2002	Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan. Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
Erilaisia tunnuksia	2 + n	1	Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero. Viro: Henkilötunnus (IK, isikutunnus).
Erilaisia sähköisiä tunnisteita	6	2	Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne. Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne.
Pakollinen tunniste	ei	on	Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla. Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia.
Tunnisteiden toimitus ulkomaille	ei	kyllä	Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä. Suomi: Passia voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei. Viro: Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.
Roolit	omia tunnisteita	tallennettu palveluun	Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan.
Avainpalvelut	kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista	toimivat yleisen edun hyväksi	Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa. Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.
Lainsäädäntö	paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta	ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit	Suomi: päättäjät eivät ole ymmärtäneet asiaansa: henkilötietojen suoja on tiukka, kuten pitääkin olla. henkilön tunnus on sotkettu käsiteltävään tietoon laissa ja mielikuvissa (HETU "salainen", salasana, varkaudet jne). henkilörekisteri muodostuu herkästi. rekisterinpito avaa byrokratian ja vie pohjan toiminnalta. Viro: näki ja vältti Suomen virheet: henkilöä yksilöivä tunnus on vain numero eikä nauti lain suojaa. itse tiedot on suojattu lailla. henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi ja vähemmän säännöstelty ympäristö laskee kynnystä käytönnön sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen). Esimerkiksi Virossa henkilökortilla on lisätietoja joka mahdollistaa asiakaskorttina käytön, Suomessa laki estää.
X-Road aloitus	18.11.2015	2001	Suomi: Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.
Arkkitehtuuri (kuvaus tyypeistä)	palvelukeskeinen	PKI-keskeinen	Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa. Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti.
Johtaminen ja vastuut	Valtiovarainministeriö	Talous- ja viestintäministeriö	Suomi: Vastuut kuuluvat kuntaministerille. Ministeriö suunnittelee ja johtaa hankkeita ja osan niistä toteuttaa valtion Digivirasto Viro: Vastuut kuuluvat Yritys- ja tietotekniikkaministerille. Toteutukset ja palvelut hankkii Valtion tietojärjestelmävirasto (RIA).
Julkiset hankkeet	hallinnollisia	käytännönläheisiä	Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin. Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
Järjestelmien elinkaaret	pitkiä	lyhyitä	Suomi: Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn. Viro: Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä, jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu.
Loppukäyttäjän tuki	on	on	Suomi: Verkossa https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. Viro: Verkossa id.ee, puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille (sk.ee) asti.
Kustannukset veronmaksajalle
Ihmisten suhtautuminen	pidättyväistä	omaksuvaa	Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Yllättävää, että suurimpia vastustajia ovat IT-alan ihmiset. Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
Resurssit	suuret	pienet	Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
Toteutuma	18. vuosi aloittelua	menestystarina	Suomi: Vasta 1/10 väestöstä on allekirjoitusvälineet joka mahdollistaa asioinnin yhteiskunnassa joka perustuu sopimuksiin. Viro: Valtavasti palveluita ja lisää tulee jatkuvasti. Vuonna 2015 kesäkuussa 200 miljoonaa tehtyä digitaalista allekirjoitusta 1,3 milj. väestöllä. Maa säästää digitalisaation ansiosta 2% bruttokansantuotteesta. Ympäri maailmaa kirjoitetaan artikkeleita ja haetaan esimerkkiä Virosta.

Sipilän hallitus (29.5.2015 - 6.6.2019)

Sipilän hallituskaudella, valtionvarainminister Petteri Orpo nimitti 9.11.2017 Janne Viskarin Divigiraston ylijohtajaksi (nykyinen pääjohtaja).

asia	Suomi	Viro	huomiot
pakollinen tunniste	ei	on
Erilaisia sähköisiä tunnisteita	7	3	Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne ja uutena MPASS lisää. Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne ja uutena Smart-ID lisää.
avainpalvelut	kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista		Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita, ei edes valtion tuottamaa.
Julkiset hankkeet	kohteena vain julkinen sektori	kohteena kaikki	Suomi: Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen tavoitteena on edistää vain julkista sektoria, ei muita. Digitalisaation kärkihankkeen yksi osatavoite oli ottaa kantaa allekirjoituksen muotoihin, mutta se jäi tekemättä. Viro: Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tai kahden yksityishenkilön sähköisesti tekemää sopimusta (yritysten väliset salaiset sopimukset, kansalaisjärjestön hallituksen kokouksen pöytäkirjat, autokauppa, tms).
EIDAS-asetus	rikkoi asioinnin EU-maissa	noudatti sitä	Suomi: EIDAS-asetus edellytti siirtymäkauden aikana notifiointia olemassaolevista asiointivälineistä ja Digivirasto jätti tekemättä sen, rikkoen asiointivälineet EU:ssa vuosiksi eteenpäin. Viro: teki notifioinnit muiden maiden (jopa Kroatia, Slovenia) mukana EIDAS-asetuksen hengessä.
arkkitehtuuri	palvelukeskeinen	PKI-keskeinen	Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.
resurssit	suuret		Hallitus nosti digitalisaation yhdeksi kärkihankkeeksi ja allokoi sille 100 miljoonaa euroa.
Toteutuma			Suomi: Ajokorttilain muutos aiheutti massiivisen henkilökorttien hakemisen. Puolessa vuodessa anottiin kortteja saman verran mitä aiempina 20 vuoden aikana oli saatu aktiiviseksi. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä.

Rinteen hallituskausi (6.6.2019 - 10.12.2019 )

Rinteen hallitus ei ole tainnut linjata mitään digitalisaation kehittämistä. Edellisen hallituksen päättämä Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen Digivirastoksi tapahtui Rinteen hallituskaudella.

Marinin hallitus (10.12.2019 - )

asia	Suomi	Viro	huomiot
Erilaisia tunnuksia	2 + n	1	Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?), organisaatiokortin yhteisökohtainen, terveydenhuollon rekisterinumero. Uutena virityksenä SATU:n kaltainen Yksilöintitunnus. Viro: Henkilötunnus (IK, isikutunnus).
Erilaisia sähköisiä tunnisteita	8	3	Suomi: TUPAS, kansalaisen henkilökortti, organisaatiokortti, terveydenhuollon kortti, alaikäisen kortti, Mobiilivarmenne, MPASS ja uutena Digitaalinen henkilöllisyys lisää. Valtion Sitra ja Yleisradio ovat mukana SisuID-projektissa joka kilpailee valtion itsensä kanssa omia tunnistusratkaisuja kuten Suomi.fi- ja suoraa henkilökortti-tunnistamista vastaan. Viro: henkilökortti, mobiilivarmenne, Smart-ID.
Lainsäädäntö			HE 206/2020
Julkiset hankkeet			Suomi: Digitaalinen henkilöllisyys mobiilisovellus.
Toteutuma			Suomi: COVID-19 pandemia lopetti 2019 alkaneen henkilökorttien hakemisen. Sähköinen allekirjoittaminen yhä lähinnä viranomaiskäytössä.

Katso myös

• Viro