Palvelulle

Palvelun omistajalle digitalisaatio asettaa isoja haasteita teknologian kehitysnopeuden ja käyttöönottotahdin ollessa muita teollisuudenaloja nopeampi. Monen yhteisön päättäjälle tietotekniikka vain sivuaa itse yhteisön ydintoimintaa - mutta silti sähköisten palveluiden tarjoamiselle kasvaa paineita ja niiden suunnittelu ja rakentaminen vaatii paljon perehtymistä ja asiantuntijaresursseja joita ei välttämättä ole käytettävissä. Vääriä valintoja tehdessä investointi saattaa vaatia uudelleen rakentamista ennen aikojaan ja väärälle valitulle teknologialle sopivan toimittajan löytäminen myöhemmin saattaa olla vaikeaa ja kallista.

Yhteisön johdolle toimiva, joskin työläs vaihtoehto tehdä oikeita valintoja vähillä resursseilla on itse perehtyä verkkopalveluiden ratkaisuihin ja analysoida paras vaihtoehto eri arkkitehtuureista, tekniikoista ja kehityksen trendeistä.

Sivulle on koottu yhteenveto eri osa-alueista auttamaan päätöksenteossa ja herättämään ajatuksia.

Kohderyhmät

Kohderyhmä ja sen suhde palveluun yleensä määrittelee palvelun toteutustavan ja arkkitehtuurin. Arkkitehtuurivalintoja on viime aikoina muokannut mobiililaitteiden suosion kasvu ja toisaalta web-käyttöliittymien ulkoasun ja vasteellisuuden kehittyminen, jonka myötä sen kehitysmalleja on kopioitu henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöliittymien kehityksestä.

Komponenttien ja arkkitehtuurin valinta perustuu usein kohderyhmän käyttöprofiilista ja siihen investoitujen kehitys- ja ylläpitokustannusten kompromissista. Jos palvelua/palvelu:

• käyetään satunnaisesti
• käytetään toistuvasti
• käytetään eri päätelaitteilta kuten tietokoneelta ja mobiililaitteesta
• käytetään päätelaitteeseen asennetulla sovelluksella
• käsittelee tekstiä monimutkaisempia aineistoja kuten karttoja, videota tai ääntä

käytetään satunnaisesti

Jos käyttö on satunnaista, enimmäkseen tekstin ja kuvien käsittelyä ja tapahtuu tietokoneelta - yleinen tapa on toteuttaa se web-selaimessa ja valittavana on useita eri frameworkkeja ja arkkitehtuureita.

Tyypillinen esimerkki on henkilön rekisteröinti palveluun, jossa syötetään henkilö- ja yhteystiedot.

käytetään toistuvasti

MVC mielekäs

käytetään eri päätelaitteilta

MVC raskas, applikaatioserveri kevyempi, eri alustojen jaettu koodi kustannustehokkaampi

käsitellään tekstiä monimutkaisempia aineistoja

kartat, multimedia -> app

Arkkitehtuurit

Templaattipohjaiset

Esimmäisen sukupolven palveluita kehitettiin enimmäkseen templaatti-järjestelmien avulla. Yksinkertaisimmillaan kaikki tietokantakyselyt tehtiin käsin suoraan käyttöliittymän templaateista ja niiden kehittäminen ja ylläpito oli hidasta ja kallista.

Asiakas-palvelin frameworkit

Toisen sukupolven arkkiehtuuriksi voidaan kutsua asiakas-palvelin arkkiehtuuria jossa itse sovellus muodostuu palvelimessa jatkuvasti pyörivästä sovelluksesta tietokantoineen ja käyttäjän päässä oli pelkistetty käyttöliittymä ja sen yhteydet, metodit sovellukseen.

Malli-Näkymä-Käsittelijä (MVC)

Kolmannen sukupolven palvelut noudattavat usein MVC (Model view controller, malli-näkymä-käsittelijä) arkkiehtuuria jota on jo pitkään käytetty henkilökohtaisen tietokoneiden graafisissa ohjelmistoissa.

Java ja applikaatioserverit, Frameworkit, RESTful, rikkaat asiakaat

Teknologiat

html5

Frameworkit

Drupal on selainpohjainen sisällönhallintajärjestelmä (CMS), jonka avulla luot, hallitset ja julkaiset sisältöä verkkosivuille ilman teknistä osaamista verkkosivujen toteuttamisesta. Drupal soveltuu pienten verkkosivujen toteutuksesta aina laajoihin ja haastaviin verkkototeutuksiin.

Wordpress

Joomla

Django

Javascript

Arkkitehtuureita:

jQuery (jquery.com) selainriippumaton, modulaarinen (core, UI, mobile, 3. osapuolen pluginit) abstraktiokirjasto joka helpottaa javascript-toteutuksen toteuttamista (dom-model, ajax jne).

AngularJS angularjs.org.

React reactjs.com.

MEAN (mean.io)

Visuaalisia kirjastoja: datatables (datatables.net) on suosittu taulukirjasto. fancytree (github.com - fancytree) ja jstree (jstree.com) esittävät hierarkian. d3js (d3js.org) soveltuu laajojen tietomassojen visualisointiin.

Tietokannat

MariaDB

PostgreSQL

Elastic

Verkkotunnus ja varmenne

Suomalaisen .fi-päätason verkkotunnuksen (TLD, top-level domain) alta jaettavia tunnuksia hallinnoi Viestintävirasto. Hallinnointi tapahtuu domain.fi -verkkopalvelussa. Tunnuksen anominen ja hallinta on maksullista ja siihen liittyvän asioinnin voi tehdä myös palveluntarjoajan kautta.

Tunnuksella voi olla eri haltija ja siihen liittyvän tekniikan hoitamiseen erikoistunut taho. Anottaessa tunnusta, loppukäyttäjän tulee varmistua, että rekisteriin merkitään oikea haltija eikä palveluntarjoajaa koska tällöin täysi omistus- ja määräysvalta ei ole tunnuksen käyttäjällä.

Varmenne

Palvelu tarvitsee varmenteen, jotta kävijä tietää varmasti asioivansa oikeassa palvelussa eikä petosta yrittävällä näköiskopiolla. Varmennetta käytetään aloittamaan suojattu (salattua) SSL-yhteys joka näkyy WWW-selaimessa https linkin yhteystapana. Varmentajia on sekä kaupallisia ja valtioita. Niiden myöntämät varmenteet ovat sidottu verkkotunnuksen nimeen, maksullisia ja määräaikaisia.

• Lista varmentajista

Lait, selosteet ja sertifikaatit

Rekisteriseloste

Henkilötietolain 10 §:n mukaan Rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee:

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus;

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä;

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle; sekä

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi.

• Henkilötietolaki#Rekisteriseloste

Henkilötietolaki

• finlex.fi 22.4.1999/523 - Henkilötietolaki

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

• käyttöä kuvaavien tietojen tallentaminen käyttäjän päätelaitteelle ja niiden käyttö

EU direktiivit

• ec.europa.eu - Information Providers Guide

Viranomaisvaatimukset

KATAKRI

Asioijan tunnistaminen, roolit ja valtuudet

Palvelun luonteesta riippuu riittääkö pelkkä henkilön tunnistaminen koko asiointiin vai tarvitseeko tapahtuma tietoa myös tunnistetun henkilön oikeuksista eri rooleihin ja valtuuksiin. Suurin osa tunnistusmenetelmistä ei sisällä roolitietoa ja palvelun toteuttaminen vaatii tällöin yhteydet taustajärjestelmiin joiden tiedot on tyypilisesti suojattu lailla ja siten yhteys vaatii sopimuksen rekisterinpitäjään ja sen käyttö on maksullista.

Asioinnin osapuoliin ja asiointikohteeseen liittyviä tietoja:

• nimi
• yksilöivät tunnukset HETU, SATU, Y-Tunnus ja niiden väliset sidokset
• kansalaisuus
• asuinpaikka
• asioijan elossa olo / kuolema
• ikä ja täysi-ikäisyys

tarkempia tietoja

• oikeudellinen toimikelpoisuuden rajoitukset
• alaikäisen tai edunvalvonnan alaisen edustajan valtuutus
• avioliitto- tai rekisteröity parisuhde
• yhteisöt: yhdistykset, säätiöt, kunnat, seurakunnat, valtio - ja nämä ulkomaalaisina
  • edustetun yhteisön nimenkirjoitusoikeus - toimivalta, kelpoisuus (Kaupparekisteri)
  • edustetun yhteisön päätösvaltaisuus - riittävä määrä allekirjoittajia
• käsitellyn asian omistusoikeudet, panttaukset, tms ja valtakirjat

Osa näistä tiedoista saadaan nykyään Väestörekisterikeskuksen västötietojärjestelmästä (VTJ), verohallinnon rekisteriin tallennetuista KATSO-tunnusten välisisistä valtuutuksista ja Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisteristä. Jatkossa Palveluväylän rooli- ja valtuutuspalvelu RoVa yhdistää ja korvaa kaikki edellämainitut julkis- ja yksityissektorin yhteisöjen osalta.

Pankkitunnukset

Palvelulle/Pankkitunnukset

Palveluväylä / XROAD

• beta.suomi.fi

Kolmannen osapuolen sisällöt / Avoin data

Jos palvelu käyttää hyväkseen esimerkiksi karttoja verkkosivuillaan, mistä niitä saa ja millä ehdoilla?

• avoindata.fi
• google.com - Google Maps ohjeet
• openstreetmap.org/

Seuranta

Google Analytics

Maksaminen

NETS on tanskalainen korttimaksamiseen erikoistunut yritys joka vuonna 2012 osti suomalaisen Luottokunta Oy:n. Yrityksen tärkeimmät tuotteet ovat Visa- ja MasterCard kortit ja kauppiaiden korttimaksupäätteet ja -automaatit.

• nets.eu - Nets Oy

Klarna on vuonna 2005 perustettu ruotsalainen verkkomaksamiseen erikoistunut yritys joka toimii EU-maiden lisäksi Yhdysvalloissa.

• klarna.com

Sveawebpay

• sveawebpay.se

Paytrail on vuonna 2007 perustettu Suomen Verkkomaksut nimellä ja erikoistunut verkkomaksamiseen.

• paytrail.com

Poplatek

• poplatek.fi

ApplePay

• apple.com/apple-pay

iZettle on Applen kassapalvelu.

• izettle.com

Pivo Kassa on Osuuspankin kuukausimaksullinen kassalaite, kuittitulostin, käteislipas, viivakoodinlukija ja korttipääte. Varastonhallinta ja raportointi. Kassatapahtumista ja verkkokaupan ostoksista veloitetaan tapahtumapohjaisesti.

• pivokassa.fi

MobilePay on Danske Pankin älypuhelimen maksujärjestelmä.

• MobilePay

Sopimukset

• it2010.fi
• IT2015 uudistetut sopimusehdot
• jhs-suositukset.fi - HS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015)

Aiheesta muualla

• axelos.com - ITIL, IT Infrastructure Library, service management process framework
• itsmf.fi - ITIL-foorumi Suomessa