Muutokset

'''SATU''' (''sähköinen asiointitunnus'') on toinen, joulukuussa 1999 käyttöönotettu henkilöä yksilöivä tunnus Suomessa. Jokaisella , jonka tiedot ovat [[VTJ|väestötietojärjestelmässä]] , on myös SATU-tunnus (''ilmeisesti vasta sen aktivoinnin jälkeen, mitä se tarkoittaakin'')<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p65b'/>, mutta se paljastuu vasta , kun henkilö saa ensimmäisen sähköisen henkilötunnisteen , joka sisältää sellaisen. Tästä johtuen jokainen suomalainen ei seuraa, että kaikki suomalaiset eivät tiedä omaa SATU-tunnustaan , koska mikään henkilötunniste ei ole pakollinen.

* [[suomiSuomi.fi]] -portaalin [https://www.suomi.fi/omat-tiedot/henkilotiedot Omat tiedot]] -sivulta

SATU on kahdeksanmerkkinen kokonaisluku , joka loppuu [[tarkistussumma|tarkistussummaan]]. Ensimmäinen merkki ei voi olla 0 tai 9, eri tunnuksia . Tunnuksia voi siten olla 80 miljoonaa kappaletta<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p65a'/>. Tarkistussumma lasketaan samalla tavalla kuin [[HETU|HETU:ssakin]]ssakin. Tunnukseen ei ole koodattu henkilön tietoja , kuten syntymäaikaa tai sukupuolta. Tunnuksen käyttöönottovaihessa käyttöönottovaiheessa kokonaislukua kasvatettiin myöntämisjärjestyksessä, nykyään käytännöstä on luovutttu luovuttu ja numerosta ei voi päätellä sitäkään.

Ensimmäinen SATU-tunnus, numero yksi - , myönnettiin tunnuksen käyttöönottovaiheessa pääministerinä olleelle '''Paavo Lipposelle''' (10000001N). Lipposen tunniste on sittemmin vanhentunut, mutta hänen tunnus numero tunnusnumeronsa yksi säilyy ikuisesti, kuoleman jälkeenkin.

Tunnuksen etu on sen ehdoton yksilöinti. Jos palvelu , joka käyttää SATU-tunnuksia , sulkee tai rajoittaa henkilöä palvelustaanhenkilön pääsyä, toimenpide on ehdoton , koska uutta tunnusta on mahdoton saada - toisin kuin esimerkiksi kaupallisten [[Varmentaja|varmentajien]] tunnuksia.