6 062
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Sirullisten, Kortin sirun sisältämiltä [[MFAVarmenne|kaksivaiheisten tunnistuskorttienvarmenteilta]] (MFA, Multivoidaan myös lukea ohjelmallisesti henkilön etu-factor authentication) jakelu aloitettiin 1.12.1999. Kortin anominen on vapaaehtoista ja voimassaolevien korttien määrä on ollut jatkuvasti kasvussasukunimi, mihin osaltaan vaikutti 1.9.2006{{Citation needed}} jakeluun tulleiden korttien aiempaa pidempi viiden vuoden [[SATU|sähköinen asiointitunnus]] sekä varmenteiden voimassaoloaika.Varmenteiden päätyminen [[CRL|sulkulistalle]] ei estä kortin käyttöä fyysisenä tunnisteena tai matkustusasiakirjana.
Kortin sirun sisältämiltä Ennen vuoden 2019 ajokorttia koskevan lakimuutoksen voimaantuloa aktiivisia henkilökortteja oli yli puoli miljoonaa kappaletta. Lakimuutos aiheutti korttien anomisruuhkan (191 000 kpl 2017, 256 000 kpl 2018, 241 000 kpl H1/2019<ref name='yle-20190729'>[[Varmenne|varmenteiltahttps://yle.fi/uutiset/3-10897294 Lakimuutos aiheutti viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakuun – "Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla"]] voidaan myös lukea ohjelmallisesti henkilön etu''Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.'' Viitattu: 2019-09- 12</ref>) ja sukunimivoidaan arvioida, että kortteja on mahdollisesti aktiivisena '''yli miljoona kappaletta''' joista osa on yli kahden miljoonan ulkosuomalaisen<ref name='yle-20170510'>[[SATU|sähköinen asiointitunnushttps://yle.fi/uutiset/3-9593156 Jopa kaksi miljoonaa viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa ulkomailla]] sekä varmenteiden voimassaoloaika''Jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa Suomen rajojen ulkopuolella. Oletko yksi heistä?'' Viitattu: 2019-09-12</ref> hallussa. Varmenteiden päätyminen [[CRL|sulkulistalle]] ei estä kortin käyttöä fyysisenä tunnisteena tai matkustusasiakirjanaVuoden 2020 alussa alkanut COVID-19-pandemia pysäytti korttien anomisen.
Pieniä korjauksia.
[[Tiedosto:Henkilökortti.sormissa.jpg|right|300px|thumb|Nykyiset myönnettävät G3.2 sukupolven kortit ovat aiempia huomattavan sinisempiä yleisväritykseltään. Sirun kontaktit ovat myös vaihdelleet etupuolelta kortin taakse korttisukupolvien välillä.]]
'''Henkilökortti''' on toinen lakisääteisistä henkilötunnisteista [[Passi|passin]] lisäksi. Kortti toimii sekä fyysisenä tunnisteena että ainoana [[Virkavastuu|virkavastuulla]] tuotettuna digitaalisena tunnistetunnistus- ja allekirjoitusvälineenä sähköisessä asioinnissa.
Sen etupuolella on henkilön koko nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja [[HETU|henkilötunnuksen]] osat, kuva, ''analoginen'' allekirjoitus, myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä. Kortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossa.
Henkilökortti on ainoa ensimmäisen asteen tunniste(ei johdettu muista) ja [[LoA|korkean varmuustason]] tunnistusväline, joka myönnetään maassa oleskelevalle väestölle tai Suomen kansalaiselle ja sellaisena ainoa jolla voi tunnistautua verkossa , [[Salaaminen|salata]] sekä [[Oikeustoimikelpoisuus|oikeustoimikelpoisesti]] allekirjoittaa sähköisesti minkä tahansa tekstin tai tiedoston. Ennen vuoden 2019 ajokorttia koskevan lakimuutoksen voimaantuloa aktiivisia henkilökortteja oli yli puoli miljoonaa kappaletta. Lakimuutos aiheutti korttien anomisruuhkan (191 000 kpl 2017, 256 000 kpl 2018, 241 000 kpl H1/2019<ref name='yle-20190729'>[https://yle.fi/uutiset/3-10897294 Lakimuutos aiheutti viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakuun – "Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla"] ''Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.'' Viitattu: 2019-09-12</ref>) ja voidaan arvioida, että kortteja on mahdollisesti aktiivisena '''noin miljoona kappaletta''' joista osa on yli kahden miljoonan ulkosuomalaisen<ref name='yle-20170510'>[https://yle.fi/uutiset/3-9593156 Jopa kaksi miljoonaa viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa ulkomailla] ''Jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa Suomen rajojen ulkopuolella. Oletko yksi heistä?'' Viitattu: 2019-09-12</ref> hallussa. Vuoden 2020 alussa alkanut COVID-19-pandemia pysäytti korttien anomisen.
Vuonna 2017 ja myöhemmin myönnetyissä korteissa on etälukuominaisuus joka mahdollistaa kortin käytön ilman kontaktillista älykortinlukijaa jos lukevassa tietokoneessa, mobiililaitteessa tms. on [[NFC]]-tuki sisäänrakennettuna tai ulkoinen NFC-lisälaite. Allekirjoituksia (PIN2-tunnuslukua käyttävää varmennetta) ei voi tehdä NFC-yhteydellä "turvallisuussyistä", se vaatii edelleen kontaktillisen lukulaitteen. Mobiililaitteissa NFC-ominaisuus on käytettävissä toistaiseksi ainoastaan [[Google/Android]]-alustalla ja vaatii erillisen [[SCS]]-ohjelmiston asentamisen mobiililaitteeseen.
Pari vuotta myöhemmin, 28.1.2002, etelänaapurimme [[Viro]] julkaisi oman varmenneinfrastruktuurinsa kortteineen ja lakeineen Suomesta kopioiden ja suomalaisten virheistä oppineena. Virossa ymmärrettiin, ettei palveluita voi tarjota vain innokkaimmille harvoille, joten päätettiin digitalisaation koskevan koko väestöä ja siten kortin hankkimisesta tuli pakollista kaikille kansalaisille.
Sirullisten, [[MFA|kaksivaiheisten tunnistuskorttien]] (MFA, Multi-factor authentication) jakelu aloitettiin 1.12.1999. Kortin anominen on vapaaehtoista ja voimassaolevien korttien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, mihin osaltaan vaikutti 1.9.2006{{Citation needed}} jakeluun tulleiden korttien aiempaa pidempi viiden vuoden voimassaoloaika.
=== Erä virheellisiä kortteja ===
Kortin varmenteita suojaa kaksi eri tunnuslukua. Esimmäinen, nelinumeroinen on tarkoitettu tunnistamiseen ja salaamiseen, toinen kuusinumeroinen allekirjoittamiseen. Luvut ovat eri pituisia niiden sekaantumisen välttämiseksi.
Kortin pintaan on myös merkitty kuusinumeroinen '''CAN'''-tunnusluku. Se on tarkoitettu käytettäväksi NFC-yhteyksillä, mutta NFC-lukijaa käytettäessä [[DigiSign Client]]-ohjelma kysyy PIN1-tunnuslukua joka toimii.
Aiemmin tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalle, nykyään lähetetään vain '''aktivointitunnusluku''' jolla ne asetetaan itse.
== Aktivointitunnusluku eli PUK-avain ==
Kortin mukana tulevissa papereissa käytetään termiä '''aktivointitunnusluku''' (kahdeksan numeroa) joka on sama kuin PUK-avain (''Personal Unblocking Key''). Vuodesta 2017 alusta G3.* sukupolven ja uudempien korttien mukana ei enää tule varmenteiden tunnuslukuja vaan ne täytyy itse asettaa aktivointitunnusluvulla ennen kortin käyttöä, käyttäen [[DigiSign Client]]-ohjelmaa.
Jos varmenteiden tunnusluvut unohtuvat, samalla aktivointitunnusluvulla ne voi asettaa uudestaan. Siksi aktivointitunnusluvun sisältävää kuorta tulee säilyttää huolella. Uuden kuoren voi tilata poliisilta maksua vastaan.
